Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 15 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 21-vuotias.
Törmättiin perjantaina kaupungilla ollessamme sattumoisin Australian ”serkkuihin”. Äitini serkku ja hänen vanhempansa ja sukunsa ovat muuttaneet Australiaan montakymmentä vuotta sitten. Nyt äitini serkku perheineen (australialainen aviomies, viisi lasta) on muuttanut parinkymmenen vuoden jälkeen takaisin Suomeen.
Ironista on, että he muuttivat Suomeen nähdäkseen sukulaisia, mutta heistä tuntuu siltä että sukulaiset eivät oikein halua nähdä heitä. He ihmettelevät miksi Suomessa pienikin matka sukulaisen tai ystävän luokse vaatii hirveää suunnittelua ja stressiä, kun Australiassa ajetaan ihan mielellään ja huvikseen satoja kilometrejä nähdäkseen ihmisiä. Tapaamisestamme kehkeytyikin sitten kunnon Australia versus Suomi -keskustelu, jossa puimme kummankin maan epäkohtia – paitsi että tietenkään Australiasta ei oikein epäkohtia löytynyt.
Leonardo (ilmeisesti pikkuserkkuni), ei halua jäädä Suomeen täysi-ikäistyttyään. Hänellä on jo selvä suunnitelma valmiina, että hän muuttaa takaisin Australiaan surffaamaan. Surffausta ja lekottelua isossa talossa rannikolla ja siinä samalla jos töissä kävisi. Minun korvaan kuulosti melkoiselta unelmalta, mutta heille se on Australiassa jo tuttua. Rupesi itsekin tekemään mieli sinne matkustamista. Äitini serkku sanoi että kun Australian on nähnyt, ei halua takaisin Suomeen. Itsehän en ole siellä koskaan käynyt.
Muuttaminen ulkomaille on ollut kaukaisissa haaveissani, mutta se vaatii niin montaa asiaa mitä minulla ei ole; Rahaa, pokkaa, työpaikkaa, suhteita. Eikä pelkästään noillakaan pärjää. Se on niin iso juttu. Australiaan muuttaminen olisi helppoa, sillä minulla asuu siellä sukulaisia, jotka voisivat auttaa alkuun. Toisaalta pitäisi olla se työpaikka. Äh, kunhan haaveilen. Unohtakaa koko juttu.
Suomessa on vain niin monta asiaa pielessä. Äitini toinen serkku muutti ilmeisesti myös Suomeen. Hän on mies ja lentokentälle tullessaan poliisilauma oli häntä vastassa. Tietenkin hänet heitettiin sitten vankilaan. Poliisien mielestä hän oli lähtenyt armeijaa karkuun, eikä palannut ennen 28-ikävuotta suorittamaan palvelustaan Suomeen. Hetken vankilassa viruttuaan hänen tietonsa saatiin tarkistettua ja huomattiin että Suomen kansalaisuus oli tiputettu ajat sitten pois ja enää oli jäljellä vain australian kansalaisuus. Mahtoi olla poliiseilla anteeksipyytelemistä. Varmaan hämäsi kun miehen nimi on Kyösti, mutta jätkä hädin tuskin osaa sanaakaan suomea.
En suoranaisesti vihaa Suomenmaata, mutta mielestäni täällä on niin paljon epäkohtia ja puutteita. Inho, tai ärtymys on ehkä parempi sana kuvaamaan suhdettani Suomeen. Tosin puutteita on muissakin maissa ja aina voikin sanoa että ”mieluummin täällä kuin maassa x”, mutta minusta pitäisi osata ajatella mitä täällä on huonosti ja mitä muualla on paremmin. Harmillisen moni suomalainen on kuitenkin maalleen omistautunutta kansaa, eikä edes halua ajatella että jokin olisi huonosti. Tai sitten heillä menee hyvin. Itselläni ei mene hyvin ja olen hyvin kaukana isänmaallisesta.
Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!
kareinen
Harvemmin kommentoin kirjoituksiisi, mutta tälläkertaa on kyllä pakko. Totean heti, etten aio väittää, ettäkö Suomi olisi se koko maailman turvallisin, iloisin ja suvaitsevin maa, missä kaikkien pitäisi haluta asua. En pidä itseänikään kovin isänmaallisena välttämättä, mutta en voi olla huomauttamatta sitä, kuinka hyvä paikka asua Suomi kuitenkin on.
Koulullamme oli vierailemassa kuukausi sitten 200 eurooppalaista nuorta, muutamasta eri maasta, ja kaikki näkivät Suomen parempana paikkana asua. Tietenkin, he näkevät vain sen, mitä silmä kertoo, mutta se sai itsekin minut miettimään sillon, että onhan tämä aika hyvä paikka. Portugalilaiset esimerkiksi huomasivat sen, kuinka rauhallinen, ja turvallinen paikka Suomi on. Heille oli aivan normaalia puhua oman kaupunkinsa rikollisuustasosta/asteesta, ja huomasimme, että meidän ei ole asiaa tarvinnut pohtia koskaan. Sinunkaan kotiovellasi ei varmaan ole koskaan ollut odottamassa pari miestä vaatimassa rahaa ja puhelinta <:
Tarkoituksenani oli nyt vain sanoa, että kannattaa välillä myös pohtia kaikkia hyviä puolia siinä, että saamme asua Suomessa, koska niitäkin tästä maasta löytyy, hyviä puolia.
Aatmos
Olisi mukava kuulla mitä epäkohtia Suomessa on ja miksi Suomi on paska maa. Vielä enemmän kiinnostaa miten asiat sitten pitäisi olla ja mitä muuttaisit Suomessa.
Joonas
Australiassapa vasta oikeudenmukainen oikeuslaitos onkin: http://news.bbc.co.uk/2/hi/asia-pacific/7770781.stm
”An appeal judge in Australia has ruled that an animation depicting well-known cartoon characters engaging in sexual acts is child pornography.”
rolle
Aatmos, koska olen kirjoittanut niistä jo aiemmin niin paljon, niin ajattelin etten heitä niitä enää tähän artikkeliin. Sanotaan nyt näin pähkinänkuoressa: ilmasto, verotus, hinnat, euro, terveydenhuolto, asevelvollisuus, ihmiset. Enkä nyt sano että jokainen näistä asioista olisi täysin paska, vaan että niissä on enemmän tai vähemmän mielestäni puutteita.
Joonas
Tuli nyt vähän provosoiduttua tästä suuresta valitusvirrasta… Mutta mutta.
Ilmaston haukkuminen ei oikein mene yhteiskuntakritiikkikategoriaan.
Verotus – mikäs siinä mättää? Tasaverotus olisi varmaan kivempi, niin ettei pienituloisille jäisi sitäkään vähää käteen mitä nyt. Tietenkin systeemissä olisi parantamisen varaa, mutta oikeasti. Ei sitä terveydenhuoltoa lahjoituksilla pyöritetä.
Hinnat. Niin, rahalla saa ruokaa ja kaikenlaista muutakin kivaa. Aika halvalla Suomessa nyt mielestäni selviää, jos tyytyy esim. vähempään ja alhaisempaan laatuun. Ikävä tosiasia on, ettei mikään ole ilmaista, ei ostaminen eikä tuottaminen, tavaran kuljetus ym. Jos täällä olisi alhaisemmat hinnat, luulen, että se johtuisi ihmisten vähäisemmästä ostovoimasta, mikä ei tietenkään yhtään sen parempi asia olisi.
Euro… Tätä kohtaa en vain ymmärrä. Euron tultua hinnat ovat kallistuneet kyllä, mutta se johtuu pääosin INFLAATIOSTA, ei eurosta. Joskus 70-luvulla, jos oikein muistan lukeneeni, markan arvo oli kutakuinkin sama kuin euron nyt. Mieti vain, kuinka paljon markan arvo oli pudonnut ajan myötä. Olisi ihme, jos eurolle ei kävisi samoin.
Terveydenhuollosta olen täysin samaa mieltä kanssasi. Se ei vain toimi.
Asevelvollisuus on aikalailla ainoa järkevä tapa toteuttaa maanpuolustus, joka on aika välttämätön, mikäli tiedät, mikä meidän itäinen naapurimme on. Palkka-armeija ei vain sovi Suomen oloihin. Mitäs muita vaihtoehtoja olisi? Luopua puolustusvoimista kokonaan? Hehehehe.
Ihmiset ovat samanlaisia kaikkialla. Siitä on turha valittaa. Itse asiassa kun vertaa hesarin keskusteluja youtuben kommentteihin, niin suomalaisista saa jopa älykkäämmän kuvan kuin muunmaalaisista (vaikka ensinnä mainitulla foorumilla kyllä myös kaikenmoisia hourupäitä pyöriikin).
Jos ihan rehellisiä ollaan, sinua tuntuu vaivaavan yleinen negatiivinen maailmankuva. Kaikessa näet vain vikoja ja kaikessa, mihin ryhdyt on negatiivinen odotusarvo. Koita päästä siitä eroon, niin voi Suomikin alkaa näyttää ihan mukavalta paikalta elää.
Ja ei minullakaan nyt niin kovin hääppöistä tämä elämä täällä ole. Opiskelupaikka on, joo, mutta töitä ei ole ja elän vain opintotuen varassa, joka ei kovin kummoinen ole, jos satut tietämään. Silti minulla on Suomesta enemmän positiivista kuin negatiivista sanottavaa :]
rolle
Otsikko nyt ei liity millään tapaa merkintään, sillä en koskaan jaksa miettiä täydentävää otsikkoa vaan heitän ensimmäisen asian tai sanan mikä tulee kirjoittamastani tekstistä mieleen.
Melkein jo odotinkin että joku provosoituu. Ei se mitään. Nämä on näitä mielipiteitä ja makuasioita. Jos sanon että joku asia on mielestäni pielessä, väärin, tai puutteellista, minulla on heti negatiivinen kuva asioista. Mutta sekin on vain mielipide. Omasta mielestäni minulla ei ole yleisesti ottaen negatiivista kuvaa asioista, ja jos on, se on masennukseni aiheuttamaa eikä suoraan minua itseäni.
Mainitsemalla euron, tarkoitin lähinnä sitä että pidin enemmän markasta, Suomen omasta valuutasta. Tavallaan halusin myös provosoida ihmisiä kommentoimaan mainitsemalla tämän yhden maagisen sanan ;-)
On kyllä totta että asenne ratkaisee. Voi olla, että ”valittaisin” yhtä paljon jossain toisessa maassa. Asiat ja oma mietteet on kuitenkin hyvä tuoda aina ilmi.
Joonas
Joo, meinasin tolla negatiivisella maailmankuvalla vaan sitä, kun mun isoäidilläni on ollut koko elämänsä läpi negatiivinen asenne kaikkeen, mitä hän kokee, mihin hän ryhtyy ja mitä hän tekee. Ja mulle tuli noista teksteistä mieleen vähän se, ja ajattelin, että ehkä teillä on sama ongelma :P
Mutta tietenkin ymmärrän, jos sinua vaivaa masennus. Sitä en itse tiennyt/muistanut. Ei yhtään hauska tauti, toivottavasti saat hoidon kuntoon.
Eikä sillä, kyllä mustakin euroon siirtyminen tuntui ikävältä ihan markan tuoman kansallistunteen/-ylpeyden vuoksi. En nyt muista kuka sanoi joskus, että itsenäisen valtion tunnusmerkkeihin kuuluu oma raha… Noh, onhan meillä sentään eurokolikoissa oma vaakuna. Tulkitsin ton sun heittosi tolla tavalla vain, kun olin joskus aiemmin lukenut blogauksen, jossa valitit, kuinka euro on muuttanut maan kalliimaksi.
Ja tajusin myös siinä vaiheessa, kun olin jo ehtinyt kirjoittaa valtaosan kommentistani, että isken ehkä vähän turhan yksioikoisesti, mutta ajattelin, että antaa mennä, kun on aloitettu jo :]
Aatmos
Kaikilla on toki oikeus mielipiteeseensä, mutta olisi mukava kuulla miten asiat sen sijaan pitäisi olla. Miten muuten voit tietää missä asiat olisivat paremmin, jos osaat vain luetella asioita jotka ovat Suomessa pielessä? Esimerkiksi miten verotus pitäisi mielestäsi hoitaa? Korkean verotuksen ansiosta Suomea voi kutsua tasa-arvoiseksi hyvinvointivaltioksi, jossa on mahdollista elää miten haluaa vaikka lähtökohdat olisivatkin vähän huonommat.
Hinnat ovat toki korkeat jo ihan raskaan verotuksenkin takia ja kohtuullinen inflaatio on ainoastaan toivottavaa, sillä se mahdollistaa talouskasvun. On aika turha verrata Suomen hintatasoa muihin maihin ellei ota huomioon myös muiden maiden palkkoja ja mahdollisia tukia. Useimmissa maissa nimittäin tuloerot ovat huomattavasti isommat kuin Suomessa.
Siihen onko tälläinen hyvinvointivaltion malli hyvä, jossa tasapäistetään porukkaa ja tasataan varallisuutta ja elintasoa parempiosaisten kustannuksella, en ota kantaa :D Jokainen voi myös miettiä punnitaanko valtion menestys/paremmuus sillä, miten se kohtelee kohtelee kaikista huono-osaisimpiaan.
Joonas
Mitä Suomen verotuksessa on vikana, kun käsittääkseni teidänkin ruokaan, vaatteisiin, asumiseen yms. perusmenoihin menevät rahat tulevat muiden verorahoista? Ja kuten Aatmos tuossa tokaisi, olisi mielenkiintoista tietää miten verotus pitäisi sitten hoitaa? Esim. maksaisitko mielummin terveydenhuollosta käyntien perusteella, vai jonotatko pidempään ja saat ne käytännössä ilmaiseksi muiden verorahoista?
Anonyymi
Verotusasia on sellainen johon minunkin pitää tarttua. Se on ihan totta, että ei Suomi mikään lintukoto ole eikä kaikki asiat ole kohdallaan. Ihmisillä on paljon varsinkin psyykkisiä ongelmia ja hoitoon tuntuu olevan vaikeaa päästä silloin kun on tarvetta. Suhteellisesti ”köyhiä” näyttää olevan aika paljon ja leipäjonoihinkin riittää porukkaa. Ehkä tällaisten juttujen korjaamiseen pitäisi käyttää vielä enemmän niitä verorahoja ja koittaa karsia jostain vähän turhemmasta, mitä se sitten olisikaan.
Itse kuitenkin maksan noita veroja ihan mielelläni. Välillä on käynyt mielessä että onpa harmi kun katsoo palkkakuitista että paljonko niihin menee, mutta sitten aina joku juttu avaa silmät. Jokin aika sitten mulle jouduttiin tapaturman vuoksi soittamaan ambulanssi. Se kyyti, röntgenkuvat, lääkärikäynti ja hoitajan antama ohjaus maksoivat mulle yhteensä vähän yli 20 euroa. En osaa edes arvioida mitkä ovat todelliset kulut pelkästä ambulanssikyydistä, puhuttanee useista sadoista euroista, sen tiedän että röntgenkuvat eivät yksityisellä puolella ole mitään halpoja. En todellakaan usko että ainakaan jenkkimalli olisi parempi, missä on pakko ottaa terveydenhuoltomenojen kustantamiseksi markkinahintainen vakuutus, jos saa, tai sitten olla käytännössä ilman terveydenhuoltoa.
Syksyllä taas opinnotkin jatkuu, valtio kustantaa mulle opetuksen, joka on tutkimusten mukaan vähintään hyvää keskitasoa Euroopan näkökulmasta ja vielä maksaa tukeakin sen verran että sillä ainakin vuokran kustantaa. Toivoisin toki että opiskelijoille maksettaisiin vähintään se sama mitä ”tavalliset ihmiset” saa sossusta ottamatta lainaa, mutta toisaalta parempi tämäkin kuin joidenkin muiden maiden systeemi missä rikkaat vanhemmat, stipendi tai aivan järkyttävät lainat ovat ainoita mahdollisuuksia kustantaa opinnot.
Toki tämä kaikki näkyy sitten ehkä tulevaisuudessa siinä, että palkat ovat jo lähtökohtaisesti pienemmät ja niistä menee ne isot verot vielä päältä, mutta olen siihen valmis, ainakin jos ns. hyvinvointivaltiota pidetään edes suunnilleen yllä.