Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 17 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 19-vuotias.
Loistavia argumentteja Toni Heinosen sivulla:
[…] Kasvattava vaikutus ei oikein ole sekään enää hyvä perustelu. Varusmiesten motivaatio on todella huono, koska puolen vuoden asepalvelus valitaan siviilipalvelusta useammin lähinnä lyhyemmän kestonsa vuoksi ja koulutettavien huonolla motivaatiolla on tapana lannistaa kouluttajiakin. Joku voisi jopa väittää, että joukkomentaliteettiin ja autoritaarisen kulttuurin oppiminen ei ole kovin positiivinen asia. Ehkäpä kasvatus pitäisi kuitenkin hoitaa vanhempien toimesta, eikä valtion? Tai jos vaikutus olisi niin huomattava, miksi sitä tarvitsisivat vain suomalaiset ja heistäkin vain miesten ja etenkin naisten ”parhaimmisto”? Tutkimusten mukaan armeijan johtajakoulutuksestakaan ei juuri ole hyötyä myöhemmällä siviilijohtajan uralla.
[…] Pysyvissä viroissa puolustusvoimilla on varmasti tälläkin hetkellä tavallista sotamyönteisempiä ihmisiä, eikä tätä koeta ongelmaksi. Historiallisesti yhteys palkka-armeijan ja vallankaappauksen välillä on kovin hutera. Argentiinassa ja Chilessä oli molemmissa asevelvollisuus, kun taas Iso-Britanniassa on toiminut palkka-armeija iät ja ajat. Vallankaappaukset syntyvät kuitenkin aina upseerien toimesta ja he ovat ammattisotilaita kaikkialla.
Petri
Itse kannatan yleistä asevelvollisuutta. Palkka-armeija tekee työnsä rahaa vastaan. Sellainen sotaväki, joka taistelee kodin, isänmaan ja tulevaisuuden puolesta, on valmis pistämään hanttiin vaikka tilanne vaikuttaisi miten epätoivoiselta.
rolle
Itse olen vähän kahden vaiheilla. Palkka-armeijakaan ei ole ihan sopivin, mutta esim. joku valikoiva asevelvollisuus kuten Tanskassa tai Ruotsissa. Mutta loistavia argumentteja silti.