Trollaaminen on Internetin väärinkäyttöä

Internet on tuonut mukanaan uusia ihmeellisiä tapoja tehdä asioita. Ennen kaikkea oma ääni on Internetin myötä ollut helppoa saada kuuluviin muualle maailmaan, valtaosa nykypolven ihmisistä kun nykyään ovat netissä tai saavat tietää ainakin Internetin suurimmista tapahtumista uutisten tai puskaradion kautta. Netissä kaikki on julkista ja kenen tahansa saatavilla. Tätä julkisuutta on usein verrattu kadulla kävelemiseen ja käyttäytymiseen, mutta Internet on vielä sitäkin suurempaa – kadulla kun huudetut asiat kantautuvat rajoitetun ajan vain lähistöllä olevien korviin tai korkeintaan saman paikkakunnan korviin, kun Internetissä huudetut asiat ovat aina kaikkien saatavilla mistä tahansa ja milloin tahansa, ilman paikka- tai aikarajoitteita.

Internetissä on siis moninkertaisesti matalampi kynnys keskustella tuntemattomien kanssa, sillä keskustelu on äärimmäisen helppoa jokaiselle kirjoitustaitoiselle, eikä itsestään tarvitse kertoa mitään. Kukaan ei näe kirjoittajan naamaa tai tietoja, ellei hän itse halua niitä luovuttaa näkyville. Kirjoittajasta tallentuvat usein ainoastaan annettu nimimerkki ja IP-osoite, joka kertoo usein summittaista tietoa siitä missä kirjoittajan tietokone tai operaattorin masiina mahtaa sijaita. Tämä on tietenkin hyvä ja huono asia. Hyvä asia siinä että keskustelu on vapaata ja sitä pystyy harrastamaan ilman estoja, ilman että koko ajan tarvitsee miettiä miltä kuulostaa tai näyttää. Erityisesti aremmista tai tärkeämmistäkin asioista voi keskustella vapaammin. Huono homma on se, että suoja antaa parhaat edellytykset ihmisten kusettamiseen, ärsyttämiseen, suututtamiseen ja provosoimiseen. Tätä kutsutaan trollaamiseksi.

Oikeassa elämässä – Internetin ulkopuolella – trollausta ei voi oikein harrastaa muut kuin joko valehtelevat, kaksinaamaiset, jakomielitautiset, mielisairaat tai mulkut ihmiset. Toisaalta, sellaisiahan ne trollit taitavat pääosin ollakin. Nettitrollaus voi olla viatonta ja helposti huomattavissa, mutta se voi olla myös syvempää ja vaikeammin havaittavissa, vaikutukseltaan suurempaa kusetusta. Trollaus on omassa mielessäni rikollinen teko, itsessään jo kunnianloukkaus, vaikka ei täyttäisikään lain mukaisia kunnianloukkauksen kriteerejä. Parhaimmillaan/pahimmillaan trollaus on hyvin lähellä varsinaista rikosta, huijaamista, eikä hyvällä trollilla ole pitkä matka rahahuijausten tekemiseen Internetissä. Hyvät trollit kun ovat niin taitavia että voivat todella helposti siirtyä oikeisiin rahanarvoisiin huijauksiin.

Trollaaminen ”keskustelun” muoto, jota en voi sietää, en voi ymmärtää ja halveksun ehkä eniten internetmaailmassa. Trollausta esiintyy monenlaisissa muodoissa. Yleisintä on ehkä keskustelun aloittaminen jo oletusarvoisesti täysin valheellisella aiheella, tapahtumalla, informaatiolla, jolla yritetään saada muita provosoitumaan tai keskustelemaan aiheesta, joka ei alunperinkään ole ollut totta, tai jossa on hyvin pieni totuudenhiven jota on sitten maalailtu provokatiivisemmaksi.

Laudoista en ala edes puhumaan, ne kun ovat vapaalle trollaukselle pyhitettyjä temmellyskenttiä. Toisaalta lautojen luonteen tietää jo ennalta, joten homma ei kaadu mihinkään ja harmistuksen riski on minimaalinen.

Itse pidän jo tahallista ärsyttämistä trollaamisena. Pidän myös typeriä kommentteja trollaamisena ja sellaista että aina on sanottava se viimeinen sana vaikka asiaa ei olisi. Trollit usein käyttäytyvät joko todella tyhminä tai sellaisina jotka tietäisivät kaiken. Minusta toisten ärsyttämisessä ei voida vedota ärsyttämisen kohteen ärsyyntymiseen tai ärsyyntymiskynnykseen tai huumorintajuttomuuteen. Ärsyttäminen on aina ärsyttämistä jos joku siitä ärsyyntyy ja loukkaaminen loukkaamista jos joku siitä loukkaantuu. Silloin terve ihminen korjaa erheensä ja pyytää anteeksi.

Netin yleiset käyttäytymissäännöt eli Netiketti suosittelee jättämään trollaukseksi epäillyt omaan arvoonsa (tästä sanonta ”Don’t feed the troll”) ja niin neuvon minäkin. Minut on trollattu vaikka kuinka monta kertaa, varmasti myös sitä itse tajuamattani, sillä minulla on vahvat mielipiteet ja tykkään ottaa kantaa asioihin. Nykyään olen kuitenkin jättänyt keskustelun kesken jos olen kokenut sen jollain tapaa ärsyttäväksi. Ärsyyntyneenä vääntämisestä nimittäin ei tule mitään.

Harmittaa että rakastamaani IRCiä on käytetty paljon trollauksen välineenä. Omalta kanavaltani Pulinalta pyrin kitkemään tahalliset ärsytysyritykset, vaikka ne eivät selviä trollausyritysiä olisikaan.

Vaikka kulttuurissamme usein niin ajatellaan, sanat eivät ole harmittomia. Kerran ääneen sanottu lause saattaa jäädä elämään ihmisten mielissä, vaikka se kuinka peruttaisiin jälkikäteen.

Vaimoni esimerkiksi on kuurosokea ja hänelle sanat merkitsevät paljon enemmän kuin meille näkeville ja kuuleville. Kuurosokeatkin voivat irkata ja kun usein terveille IRC on eräänlainen temmellyskenttä niin heille se on enemmänkin yksi tärkeimmistä tavoista kommunikoida. Minusta on jotenkin outoa ja häiritsevää että irkissä on mahdollista sanoa mitä tahansa jota ei päin naamaa tulla sanomaan koskaan.

Trollauksen tullessa viime vuosikymmenen aikana Internetin vakiokamaksi, on myös helppoa mielipiteidensä osoittautua huonoksi/vääräksi/epäpäteväksi heittää ”epic troll” -kortti, eli väittää juuri trollaanneensa vastapuolen. Erilaisia ihmisiä ja mielipiteitä on myös helppo väittää tai syyttää trolliksi, jos mielipiteet kuulostavat epäuskottavalta. Käytännössä toisinaan on mahdotonta sanoa kuka trollaa tai ei. Itse haluaisin olla ajattelematta koko termistöä tai siihen kuuluvia asioita ja enemmänkin keskittyä hetkeen. Voi kunpa kaikki pystyisivät olemaan omia itseään kusettamatta muita nettijutuillaan ja -olemuksillaan.

Aina voi toivoa, mutta haluaisin minun Internetistäni paikan, jossa kaikki pyrkisivät olemaan oma itsensä ja ystävällisiä toisilleen. Omissa applikaatioissa ja palveluissani tähän pyrinkin. Kritiikki on usein hyvästä, mutta kritiikin esittämisessä ja provosoinnissa on vissi ero. Kritiikkiä voi esittää oikein ja keskustelua voi edistää oikein. Pyrin kehittämään omia internetpalvelujani siten, että kaikki selvästi toisille ikävä kitkettäisiin pois. Viaton trollaaminen voi olla vielä hauskaa, mutta valitettavasti useimmiten trollaus ei ole kovin mukavaa. Pyrin olemaan netissä oma itseni, pyri siis sinäkin. Olkaamme rehellisiä itsellemme ja toisillemme.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 36-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää