Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 15 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 21-vuotias.
Koska Black Metal Satanica (2008) -dokumenttia ei löytynyt IMDb:stä (korjatkaa, jos olen väärässä), päätin kirjoittaa arvostelun blogiin leffasivun sijaan. Kyseinen dokumentti kertoo Black Metal -genren tarinan yhtään kaunistelematta. Dokumentti järkyttää erittäin todennäköisesti metalligenreen tottumattomia, sillä se sisältää suoraan sanottuna puhdasta pahuutta. Leffassa käsitellään Black Metallin ympärillä pyörineitä aiheita kirkonpoltoista murhiin.
Leffaan on saatu haastateltaviksi erittäin pahamaineisien bändien keulahahmoja. Dokumentissa puhuu hahmoja bändeistä kuten Watain, Mordichrist, Shining, Vreid, Ondskapt, Rimfrost, Burzum, Mayhem ym. Aiemmin Once Upon A Time In Norwayssa käsiteltiin lähes pelkästään Mayhemia, joten olin positiivisesti yllättynyt että tässä dokkarissa Mayhem jätettiin vähemmälle. Mayhemista kerrottiin vain dramaattisimmat tapaukset.
Black Metal Satanica on samalla karuin, mutta paras aiheeseen keskittyvä dokumentti mitä olen vielä nähnyt. Dokkaria ei suositella heikkohermoisille, eikä niille ketkä vihaavat kyseistä genreä. Rainassa tulee esille hyviä pointteja, vaikka suurin osa puheista onkin vähän mindfuckia. Jotkut asioista menivät minulta ihan yli hilseen.
Koska leffaan ei ollut olemassa tekstityksiä, tein ne alusta loppuun itse, sillä huonokuuloinen vaimonikin tahtoi nähdä kyseisen dokumenttielokuvan. Tekstitysprosessin aikana teki välillä tuskaa kuulla vahvasti norjalaisen ja ruotsalaisen aksentin seasta se oikea sanoma. Tekstitykset eivät ole täydelliset, mutta mielestäni kuitenkin melko onnistuneet. Lataa tekstitykset tästä (tehty versioon jonka tiedostokoko on 384,7 Mt).