Silminnäkijä: Kuuroille Korville

Alkukeväästä tänä vuonna vaimoni Veera sai viestiä Yleltä, että ovat tekemässä dokkaria kuurosokeista, kuuroista ja kuulon ja näön kanssa kamppailevista aistivammaisista. Veera kysyi minulta että pitäisikö osallistua. Kerroin että ehdottomasti kannattaa kun kerran elämässään pääsee telkkariin. Jotain jää sentään jälkipolville ja historiaan.

Tunsin entuudestaan dokkariin osallistuneen Samin ja Veeran kautta tiesin Signmarkin eli Marko Vuorinheimon, joka onkin välillä pompsahtanut julkisuudessa. Marko on hyvä tyyppi, jonka haluaisin joskus tavata.

Tiistaina 31. maaliskuuta olimme varautuneet kuvauksiin. Ylen tiimi tuli kotiimme kymmenen aikaan. Veeralla oli varmuuden vuoksi miestulkki, joka viittoi muiden puheen, sekä naistulkki, joka puhui Veeran viittomat muille. Kamera kuvasi Veeran juttelua minulle sekä haastattelijalle ja söimmepä siinä normaalisti lounastakin. Jossain vaiheessa lähdimme Paahtimo Papuun, jossa kuvailtiin Veeran opiskeluhommia. Minä hengailin lasteni kanssa toimistollani Papun yläkerrassa sen aikaa.

Tämän jälkeen käppäilimme kaupungilla, jota kuvailtiin tovin. Bussilla kotiin. Päivä meni nopeasti ja minua hirvitti mitä taltioinnista saa aikaan. En ollut nähnyt sekunttiakaan mitä meistä oli tallentunut kameralle.

Kun saimme tietää että telkkarista ohjelma tulisi kuukautta myöhemmin, laskin melkein päiviä. En edes laittanut ohjelman aikataulua ylös kalenteriini, koska en olisi voinut unohtaa aikaa kiireisestä elämäntavastani huolimatta.

Niin vain päivä koitti, vappuaattona, jolloin yritin töiltäni ja vapunvietoltani ehtiä kotiin illaksi. Hyvissä ajoin ehdinkin ja telkkari pauhasi olohuoneessa sen verran kovaa, että illasta ei voinut erehtyä.

Ei hirveästi ole moittimista. Taktiilia viittomakieltä, eli kädestä käteen viittomista olisi voinut olla enemmän. Mutta olihan kyse lähinnä kuulovammasta, joten ei haittaa.

Tässäpä se on. Minun viisi minuuttia kuuluisuutta.

Viikkoa ennen ”ensi-iltaa” sain Areena-linkin toimittajalta ja jo silloin alkoi jännittämään, mutta toimittaja vakuutti että leikkausjälki oli hyvää. Kun istuimme koko perheen voimin telkkarin ääreen jännitys katosi kun huomasin miten mahtavaa kuvaa sieltä tuli. Tweettiä pukkasi, Facebook-tykkäystä tulvi ja jopa puheluitakin saatiin. Uskomaton meininki! Hyvä fiilis tämän kaiken jälkeen.

Tämä kaikki on katsottavissa myös Yle Areenassa seuraavan 30 päivän ajan.

Jälkihuomioita

Facebookissa on tullut palautetta esteettömyyden puuttumisesta. Ohjelmassa olisi voinut olla isommat tekstitykset mustalla pohjalla ja viittomien kääntäminen puheeksi sokeille katsojille. Esteettömyyttä unohdettiin tehostaa ohjelmaan, mutta mielestäni sanoma on myös tärkeää. Ylelle lähetetty ainakin teksteistä palautetta ja eiköhän ne sieltä vielä Areenaan ilmaannu.

Tekstitysten toteutukseen olenkin jo tottunut ja saatan vielä tuon jossain vaiheessa täysin tekstittää tänne Rollemaan puolelle.
Tässä vielä jaksossa käytetty sairaalasta kuvaamani video:

Meistä on kirjoitettu lehtijuttuja:

• Ilta-Sanomat: Äiti, joka oppii kuulemaan 9.11.2014
• Tuntosarvi: Tuplaimplantti yhdellä kertaa 9.11.2014
• KSML.fi: Kuurosokea elää kosketuksesta 8.11.2013
• Keskisuomalainen: Erilainen supernainen
• Lehtijuttu Kaupunkilaisessa 9.9.2013
• Jyväskylän Kaupunkilaislehti Maaliskuu 2009 – Vauvaviikko
• Yle Olotila 3.6.2011 – ”Hämärässä Rolle viittoo Veeraan ”rakkaus””
• Kirja ”Usher tuli taloon”, 2011
• Perhe-lehti Elokuu 2011 – ”Kosketuksen varassa”, kaksikieliset perheet -teema

Aiheesta lisää kiinnostuneille löytyy rutkasti esimerkiksi avainsanojen kuurosokeus, usher ja viittomakieli alta.
Veeran blogia voi seurata osoitteessa vonhattunen.kuurosokeat.info.
Hyvää vappua!

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 36-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää