Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 13 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 23-vuotias.
En tiedä mitä eilen tapahtui, mutta varmaan moni huomasi että Rollemaa palautti pelkästään valkoista sivua. Admin-osasto ja mobiiliulkoasu toimi, joten kyseessä ei voinut olla mikään laajempi ongelma. Olin kuitenkin perjantaina liian väsynyt ratkomaan ongelmaa ja sen kimppuun pääsinkin vasta lauantai-iltana. Ongelman ydin ei ollutkaan mitään sen kummempaa. Jostakin syystä teema oli ”nollautunut” WordPressin adminissa oletusteemaan Twentyteniin, jota ei ole siis olemassa. Näin ollen Rollemaassa ei ollut päällä mikään teema, eli näkyvissä oli vain valkoinen sivu.
Näin ollen perjantaipohdinta ja kaikki muukin jäi kirjoittamatta. Siispä kirjoittelen tänään. Eilen olin äärettömän väsynyt ja väsymys vei veronsa kun nukahdin kerrankin ajoissa ja ihan ”vahingossa”. Reilut 12 tuntia unta teki terää ja nyt olen jälleen sielun ja ruumiin voimissa.
Kuva: Î’ethan
On jotenkin hölmöä ”valittaa” siitä kun aika ei riitä mihinkään. Pitäisi olla iloinen että on tekemistä. Minä olen tyyppi, jolla ei ole koskaan tylsää. En käy kovin usein ulkona, enkä tapaa ihmisiä, mutta se ei ole tekemisen tae. Minulla on nörttiprojekteja Linuxin, Androidin, erinäisten koodikielien ja härpäkkeiden parissa ja tietysti nettisivujen, joita väkerrän myös työkseni. Eikä tämä vielä tähän lopu…
Olen hankkimassa pyörää, jopoa, jolla pääsisin vähän kätevämmin pois keskustasta silloin kun bussit eivät kulje. Lähinnä syksyn alkaessa myös keikat alkavat ja Lutakosta on vähän vaikea päästä yöaikaan Kangaslammelle kun bussit eivät kulje. Monesti olen reippaillut sen kuutisen kilometriä, mutta nykyään ei enää oikein jaksa eikä ole aikaa sellaiseen, kylmäkin on ja kaikkea.
Asiaa olisi, aikaa vaan ei. Töissä menee loistavasti ja hyvin pyyhkii. Juuri nyt tyttö heräsi päiväunilta, joten loppuilta meneekin taas mukavasti. Huomenna paluu töihin, mikä ei tunnu yhtään hassummalta. Toivottavasti ehdin vielä yöllä kirjoittaa ”piikin” pois. Siihen asti, adiós!
Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!
Petri
Fillarin hankkimista mietin itsekin, mutta pyörävarkaat harmittavat. Ei tarvitse kuin selkänsä kääntää niin eiköhän vaan löydy joku yhteiskuntakelvoton piripää rautasaha kädessä murjomasta toisen omaisuutta.
Rolle
Jep, minunkin edellinen Jopo vuosimallia 1968 pöllittiin törkeästi pihasta. Nyt aion jatkossa viedä pyörän sisävarastoon turvaan ja laittaa vielä varmuuden vuoksi kiinni telineeseen tai tolppaan.