Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 19 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 17-vuotias.
Sunnuntai meni sujuvasti. No ei. Nukuin kahteen. Jonkinlainen tarkoitus oli mennä Tuomakselle, mutta en sitten mennytkään, en vaikka se kuinka houkutteli ja yritti saada unikekoa ylös vuoteesta. Aamulla istahdin koneelle kolmeksi tunniksi märehtimään. Tein sivuja, mm. laitoin uuden vieraskirjan kun vanha rupesi vanhuuttaan bugittamaan. Huomasin muuten juuri äsken että spacerit eivät toimi lomakkeiden välillä, operassa kun toimimattomat kuvat ovat näkymättömiä. Pitäisi laittaa ne näkyväksi joskus, jotta näkisin omat vihreeni.
Nyt olen kirjastossa 15-min pikakoneella, joten aion kirjotitaa blogini pikaisesti. Seuraavalla tunnilla on espanjaa ja sitä seuraavalla on äidinkielen novellikeskustelu, mikä meidän ryhmän olisi tarkoitus esittää, enkä ole yhtään valmistautunut. Toivottavasti eivät ole hekään. Sunnuntai meni siis niinsanotusti ”hukkaan”. Yläkaupungin yö olisi ollut lauantaina keskustassa, mutta en jaksanut vaivautua jostain syystä. Olisikohan siellä ollut jotain? AIH! Villen capoiera-esitys olisi pitänyt nähdä! Meninkin unohtamaan.
Ari ei tullut tänään kouluun. Hassu, ei tule kouluun jos sataa. Viime viikolla Ari oli tiistaina ja torstaina koulussa ja sitä edellisen viikon mokoma jätti väliin. Mitenköhän sekin meinaa pärjätä seuraavan vuoden. Sanoi vaihtavansa lukiota, mutta ei se noin vain onnistu. Me ollaankin ensi vuosi vielä samassa rakennuksessa, sillä välin kun WSK:n kiinteistöä kunnostetaan. Abivuosi onkin sitten aikamoista tuskaa siinä uudessawanhassa rakennuksessa, minne me joudutaan. No niin, aikani alkaa loppua. Hei heiluville mussukat. Kaikki tältä erää. Kirjoittakaa uuteen vieraskirjaan juttuja ;)
Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!
