Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 19 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 17-vuotias.
Tänään oli helpompi nousta sängynpohjalta. Mulla on nyt kolme tyynyä, aika siistiä. Äiti vaan yks päivä kysy että ”montako tyynyä sulla on”, vastasin että kaksi. Sit se otti sen mun toisen tyynyn ja sano että ”täähän on ihan kulahtanu, heitän tän roskiin ja saat uuen tilalle”. Sanoin että etkä heitä ja otin sit sen uuden kolmanneks tyynyks. Tykkään nukkua kolmella tyynyllä vaikka se kolmas uusi ei ikinä pysy pään alla. Otan sen aina syliin tai heitän sen lattialle tai pistän viereen… jooh. Kymmeneltä alkoi koulu, joten oli osittain senkin takia helpompi herätä.
En ehtinyt syödä aamiaista koska koko aamu meni ranskan kirjan etsimiseen ja lopulta tajusin että se oli kansion välissä repussa, en vain ollut huomannut sitä. Tätä se elämä on. Ruotsin kirja ei ollut repussa kansion välissä, se on yhä kateissa. Miten joku esine voi kadota kuin tuhka tuuleen? Aria ei näy tänään koulussa, just ku mulla ois se levykin minkä lupasin polttaa sille. Ainiin, eilen tein ennätyksen läksyjen tekemisessä. Tein läksyjä pari tuntia, kirjoitin pari kirjoitelmaa ja tein ranskan, espanjan ja ruotsin läksyt. Ruotsista tulikin juuri mieleeni että olen unohtanut lukea saniksiin. Pitää kai sitten taas lähteä aikaisemmin täältä tietokoneluokasta ja lukea vähän niihin…
Soitin eilen kitaraa ja paljon. Soitin Green Dayta, Billy Talentia ja kaikkee. Pitäs vielä hakee lisää niitä tabulatuureja niin vois soittaa jotain mukavampaakin. Kuten Armor For Sleeppiä, se kuulostaa mielenkiintoiselta. Voisin opetella myös soittamaan Blindsideä. Caught to Glimpsen opettelin korvakuulolta, mutta aika kökösti. Jooh… nyt loppui taas aiheet kesken. Lopettelen kirjoittamisen tähän. Kommentoikaa jotain hauskaa jooko?
Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!
