Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 13 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 23-vuotias.
Aiemmin olen kirjoittanut paljonkin blogeista ja bloggaamisesta, mutta en vielä kertaakaan blogeista, joita en mielelläni seuraa, jaksa seurata, jotka eivät usein kiinnosta, mutta joita seuraan silti. Seuraan yli sataa blogia ja joukkoon mahtuu muutama tapaus, jotka kyseenalaistavat minussa oikeastaan kaiken. Vähän sama juttu kuin perussuomalainen miesjäärä lukisi jotain hömppäkirjaa naisten muotivaatteista tai meikeistä. Perustelen itselleni usein että seuraan naisten blogeja siksi koska siellä on hyviä hiustenhoitovinkkejä ja minullakin on pitkä tukka, heh.
Seuraan tällaisia blogeja kuitenkin aivan muista syistä. Yleensä syitä on vain muutama:
- Olen avoin uusille jutuille ja tykkään toisinaan kokeilla jotain uutta
- Blogissa on kuitenkin jotain kiinnostavaa, vaikka 90% onkin melkoista tuubaa
- Olen utelias ja samalla mietin miksi kyseiset blogit ovat niinkin suosittuja, usein jatkuvasti esimerkiksi Blogilistan kärjessä
- Bloggaaja sattuu olemaan kotoisin koti- ja asuinkaupungistani Jyväskylästä tai lähialueelta
- Joku muu tuntematon syy
Usein tällaisissa blogeissa ärsyttää mm.
- Aiheet, jotka kiinnostavat minua hyvin vähän tai ollenkaan (meikit, massapostaukset, uutiset, meemit, tavarat, laukut, muoti, ja niin edelleen), liukuhihnalta tulevat merkinnät, uutismainen reportointi ilman mitään tunnetta tai tyyliä
- Huono tai mielikuvitukseton kirjoitustapa, ärsyttävä tyyli, toistot, tylsät merkinnät
- Tuhat kuvaa omasta pärstästä, joista jokainen samanlaisia, tai bloggaukset käsittelevät ihan samaa aihetta eli ruokaa, meikkejä tai liikuntaa ilman että sisältö tarjoaa lukijalle yhtään mitään
- Blogissa on paljon kehitettävää, mikä riipii perfektionistimaista puoltani. Hämmentää myös se, että usealta blogilta puuttuu kohdeyleisö kokonaan – on OK kirjoittaa vain itselleen, mutta jotenkin silti…
Seuraan tämäntyyppisiä blogeja usein kausiluontoisesti tai kertakäyttöisesti, eli saatan milloin tahansa lopettaa niiden lukemisen hetkellisesti tai kokonaan.
Esimerkkejä blogeista, jotka kuuluvat kuvailemaani kategoriaan, joita en jaksaisi seurata, mutta seuraan silti vielä toistaiseksi:
Myönnän kyllä että Rollemaakin oli ennen tusinablogi muiden joukossa. Varsinkin teininä kirjoitetut päivittäiset kuulumiset ovat nykyään melko karmeaa luettavaa. Silti kaikki löytyy arkistoista enemmän tai vähemmän 10 vuoden ajalta. Herättelee nostalgiaa ja muistoja, jos ei muuta. Paljon on kehitytty niin kirjallisen ilmaisun kuin aiheidenkin osalta. Lisääntyneistä asiateksteistä huolimatta edelleen käsittäisin Rollemaan henkilökohtaisena nettipäiväkirjanani.
Onko sinulla tällaisia samanlaisia aivopieruja – seuraatko blogeja, jotka eivät kiinnosta?
Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!
Jani
Miks mä en oo tossa listalla? Löysin itseni kuvauksesta. Laukutkin on ihan kivoi. =D
Rolle
Jani, Heh, sun blogissa on minusta kiinnostavaa tavaraa lähes aina ja jos ei kiinnostavaa niin nättejä kuvia ja kivoja videoita.
Jyri Väätäinen
Jokainen ei halua blogata henkilökohtaisuuksista. Itse en esim. haluaisi kertoa elämästäni mikä ketuttaa, mikä on hyvin jne. Haluan blogata siitä, mitä massaa kiinnostaa ja siitä on vuosien kokemus, joten bloggaan siitä. Myöskin suurilla sivuilla, kuten minulla, on 60-80k kuukausilukijaa, joten mainoseurojakin pitää puristella. Se omalta osalta vaikuttaa sisältöön. On ihan ok kirjoittaa omasta elämästä, jos haluaa, kaikille se ei sovi.
Rolle
Jyri, Hmm, nimenomaan yhdistin pelkästään perinteisistä kuulumisista bloggaamisen näihin huonompiin ominaisuuksiin. Nettipäiväkirjassa täytyy olla jotain persoonallista ja erikoista, jotta sitä jaksaa lukea. Oikeassa olet siinä, että kaikille se ei sovi.
Itse keskityn bloggaamaan omista mielenkiinnonkohteista sillä tavalla että se mahdollisesti kiinnostaa muitakin. Bloggaamisesta on minulla 11 vuoden kokemus, mutta en ole koskaan tavoitellut bloggaamisella taloudellista hyötyä tai näkyvyyttä. Se vie mielestäni bloggaamiselta maun. Sen kyllä huomaa jos bloggaja bloggaa väkisin vain rahan takia aiheesta josta hän itse ei pidä tai joka ei kiinnosta häntä itseäkään. Silloin menee myös lukijalta into.
Bloggaaminen on optimaalisimmillaan hyvä harrastus joka miellyttää myös muita. Tämän merkinnän tarkoitus oli kuitenkin ihmetellä sitä mikä tämäntapaisessa blogeissa viehättää. Ehkä se osoittaa vain sen että mainstream-popula on vähän vajaampaa sakkia ;) en minä tiedä.
Jyri Väätäinen
En voisi kuvitella kirjoittavani arkielämäni asioista. Vuonna 2007 olen sellaistakin kirjoitellut, mutta jouduin merkinnät poistamaan, koska en tykännyt siitä lainkaan. Nykymuodossa tykkään blogistani ja sen saavutuksesta ja olen aidosti kiinnostunut bloggaamiseen – suurimmalta osalta – WordPress inspiroi, olenhan mm. kääntäjänä siellä ja avustan tukifoorumeilla. Itselläni on kymmeniä blogeja RSS-syötteessä ja aktiivisesti luen vain muutamaa.
Silloinkin tosin poimin vain mielenkiintoiset jutut. Sen näkee päivitystahdista kiinnostaako bloggaajaa vai ei. Esim. blogi Vempaimia.net on todella hiljainen, välillä on merkintöjä, sitten hetken hiljaisuus… se kertoo motivaation puutteesta. Itse kirjoitan päivittäin, aloitin senkin joskus viime vuonna, hyvin olen pysynyt tavoitteessa. Turhaahan on valtamedian kanssa tapella, mutta kävijöitä on tuonut.
Siihen ei vain voi mitään, jos ei yksinkertaisesti lähde mitään kirjoitettavaa omasta elämästä. Olen yrittänyt, mutten ole halukas siitä kirjoittamaan. Toki jotain asioita tulee blogissa esille, mutta aika vähän, mikä liittyisi elämääni. Sitten taas jos ei tavoittele rahaa blogillaan, päivitystahti on helposti vaihteleva. Sitten taas jos haluaa lukijoita, blogilinja pitää olla massaa kiinnostava.
Sekään ei sovi, jos joku ei tykkää liikajulkisuudesta.
Rauno
Kiinnostavia näkökulmia.
Hmm.. taidankin pohtia niitä hieman laajemmin blogissani
muhaha
Mä kirjotin aikasemmin kahtakin blogia ihan kaikesta maan ja taivaan välillä kunnes sain huutopuhelun (MÄ HEITÄN SUT ALAS PARVEKKEELTA) kun haukuin ko. ihmistä (lempinimen ensimmäisellä kirjaimella). Olin kuulemma sairas paska. Mut joo, nykyään ehkäpä tollain tusinablogi pyörityksessä…
seppo
myös tämä on tusinablogi afaik TRLOLOLOLOL :—D