Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 12 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 24-vuotias.
Tästä on pitänyt kirjoittaa niin pitkään. Olen monesti miettinyt mikä saa ihmiset polttamaan tupakkaa. Tuntuu että kadulla joka toinen polttaa, tai sen ainakin huomaa Suomessa kun täällä asuu niin vähän ihmisiä. En lähde tuomitsemaan ihmisiä, enkä enää sano kenellekään (kun tiedän että se on aika turhaa, koska kyseessä itsestäänselvä asia: muutos alkaa itsestä) mutta blogissani voisin antaa silti pienen vinkin sinulle tupakoitsija: Lopeta nyt helevetti se röökin vetäminen. Tykkään kettuilla asiasta, vaikka en sitä välttämättä livenä näytäkään. Alan olla niin tottunut tupakankatkuun että se ei minua enää juurikaan haittaa. Kiinnostaisi vain tietää miksi ihmiset polttavat. Humalassa polttamisen ymmärrän jotenkin, kännissä ihmiset kun tuppaavat sekoilemaan muutenkin. Mutta ajatustasolla kritisoin koko polttamista, sillä tupakassa kun on lähes pelkästään myrkyllisiä aineita.
photo credit: sicoactiva
Suurimmalle osalle polttaminen on ilmeisesti vain nuorena kehittynyt tapa, turhuus, riippuvuus tai stressinpoistoväline. Tuntuu että kaikki eivät edes ajattele polttamisen vaikutuksia itseensä ja ympäristöön. Kuulostan heti holhoavalta, mutta tupakoinnin puolusteleminen on typerää ja haittavaikutusten vähätteleminen kummallista. On totta että on muitakin haitallisia elämäntapoja, mutta niistä kovin moni ei taida olla yhtä haitallinen kuin tupakka.
Mitä tulee uudistuneeseen tupakkalakiin, joka velvoitti marketit piilottamaan röökiaskit ja tupakkamerkit tiskiltä ja numeroimaan ne, olen vähän kahden vaiheilla. Ajatuksena hyvä, mutta käytäntö ei toimi. En usko että pari numerolappua lopettaa ihmisiä polttamasta, mutta jos polttaminen vähenee niin hyvä. Tupakointi nimittäin on sosiaalinen tapa, kuten kahvinjuonti. Markettien tupakanmyynnin muutos vain venyttää jonoja ja raastaa hermoja, enkä siksi pidä siitä. Itse tupakoinnin puolusteleminen on silti hölmöä.
Jos poltat, kerro minulle miksi. Haluan tietää.
Uuppi
Mua ärsyttää erityisesti jos pienten lasten vanhemmat tupakoi, eikä välitä vaikka lapsi hengittäisi keuhkot täyteen tupakansavua. Julkinen tupakointi saatais kieltää lailla.
Yoa
Ite poltin joskun esiteininä, koska kaikkea pitää kokeilla -ajatusmaailma. Ja piti olla niiiiiiiin kovaa, että. Mutta en jäänyt koukkuun, maku oli kamala, savu oli oksettava eikä se muutenkaan oikein luonnistunut. Lopetin, kun havahduin että olin laittanut puhelimeen muistutuksen koska pitää mennä tupakille.
Hassua, että aloin edes kokeilemaan, koska mulle on aina viisaammat ihmiset sanonut, että älä ikinä vaan ala polttamaan. En koskaan edes halunnut. teiniajan pahimpina hetkinä tuli vaan mieleen, että kokeillaanpas.
Olen kyllä aina protestoinut tupakkaa ja alkoholia vastaan. Tai ainakin pienempänä. Sillon mm. katkaisin isältä pari tupakkia ja heitin ikkunasta ulos, kun se oli tankkaamassa autoa. Sillä oli siihen aikaan tapana polttaa autossa. Onneksi tosi harvoin kummiskin. Ja olenhan toki kaatanut alkoholia (kirkasta) pois pullosta ja laittanut vettä tilalle, että ei tarvitsisi niin paljon huolehtia isästä, kun se on kännissä.
Rolle
Jep, hyviä pointteja. Kiitos kommenteista.
Petri
Minulle tupakointi oli mahdollisuus käydä tekemässä välillä jotain muuta kuin koneen edessä istumista. Lisäksi tyyppi, jolta tulee savua sieraimista saa roppakaupalla tyylikkyyspisteitä. :-) Viime aikoina olen miettinyt josko kokeilisin sähkötupakointia, mutta niissä savu (tai oikeastaan höyry) ei ole niin vaikuttava kuin aidoissa ja alkuperäisissä. Tosin ne taitavat olla vähemmän myrkyllisiä ja niissä on enemmän makuvaihtoehtoja.
Rolle
Mulle kahvi on varmaan kuten monelle tupakka, mutta kahvi ei aiheuta syöpää tai tuhoa keuhkoja. Jos tupakalla olisi yhtä positiivinen vaikutus, sen ymmärtäisin, mutta kun sillä on oikeastaan pelkästään huonoja vaikutuksia niin itseen kuin muihinkin. Eikä se ole oikeasti kovin tyylikästä.
Facebookissa en vielä saanut yhtään kunnon perustelua tupakoinnille. Kuten yhteen kommenttiin vastasin: Kulunut vertaus tuo että ”aina on isompiakin paheita” kun se vain koittaa viedä huomion pois alkuperäisestä kysymyksestä eikä muuta vastausta sen paremmaksi.
helyes
Mä oon tupakoinu oikeastaan siitä lähtien ku täytin 18v ja sain itse ostettua sitä kaupasta. 15-vuotiaana kylläkin aloin satunnaistupakoitsijaksi, mutta ei se määrä mitenkään erityinen ollut. Pelkäsin vanhempien reaktioita ja kyllähän mä tietty kiinni jäin.
Mulla ei ole koskaan ollut pahemmin kavereita. Kun koulussa mentiin röökipaikalle, ni siellä tutustu ihmisiin (okei, eihän ne kaikki mitään kivoja olleet), mutta tunsinpa kerrankin ”kuuluvani” jonnekin, kuuluin porukkaan.
Miksi jatkan tupakointia? En tiedä. Oikeastaan joka kerta, kun menen tupakalle, mietin sitä miten pahaa se tekee keholleni ja yritän psyykata itseäni lopettamaan. Tähän mennessä siitä ei ole kovin paljon hyötyä ollut. Mutta jotain positiivista voin kertoa, poltin nimittäin joskus helposti askin päivässä, mutta nykyään yksi aski kestää jopa kaksi päivää. Olen siihenkin jo kovin tyytyväinen, vaikka se varmasti vähäpätöiseltä kuulostaakin.
On helpompi olla polttamatta, kun on tupakkaa, tiesittekös? Kun tietää, että sitä on, mutta ei ole pakko mennä polttamaan. Odotan sitä päivää, kun saan sen fiiliksen, että nyt loppu. Mutta jos sitä fiilistä ei ole, ei ole syytä yrittää lopettaakaan, koska se hyvin suurella todennäköisyydellä ei tule onnistumaan. Siihen asti koitan vähentää jatkuvasti.
Kiitos ja anteeksi :D