Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 3 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 33-vuotias.
Maailmanloppu ei loppunutkaan. Kaikki kirjoitukseni koronaviruksesta ovat viime vuodelta, joten on aika summata tilanne keväälle 2021. Kirjoitin viimeksi koronatilanteesta 23. huhtikuuta 2020, jolloin olin eristyksissä neljän seinän sisällä aivan kuten kaikki muutkin. Kirjoitin tekstissäni seuraavasti:
Kelit lämpenee ja ihmisiä näkee enemmän ulkonakin. Minusta jokaisen olisi syytä muistaa, että ei virus ole mihinkään hävinnyt. Ollaan siellä käppyrän huipulla, eli uusia tartuntoja varmistetaan vähemmän, mutta tartuntavaara on yhä olemassa. Ei tässä vielä voi lähteä rynnäköllä picnicille. Eikä varsinkaan mökeille. Järkeä päähän, ihmiset!
Jotenkin tilanne on ihan identtinen kuin nyt vuosi myöhemmin.
En vielä tiedä mitä teen kesällä, mutta toisaalta en vielä tiedä huomisestakaan mitään. Mitä sitä suotta murehtimaan? Sisällä pelailua kuten tähänkin asti.
Olen ollut lockdownissa helmikuun alusta asti kun Jyväskylä siirtyi leviämisvaiheeseen. Monet tuttavani ovat olleet viime vuoden maaliskuusta saakka etämodessa. Etäilylle ei ole loppua ja se on ihan OK ainakin itselleni. Ehkä sitä pikkuhiljaa kaipaa jotain muutakin, mutta tähänkin alkaa jo tottua. En ole hirveän ”outgoing” ihmisenä ja viihdyn sisällä, joten ei vielä ainakaan kovin mahdottomasti kyllästytä.
Tässä viidettä viikkoa kotona töitä tehdessä ei ole vielä Suomen ”virallinen sulku” edes alkanut. Huomenna maanataina 8.3.2021 ravintolat menevät kolmeksi viikoksi kiinni Valtioneuvoston päätöksellä. Maahantulon rajoituksia ei juuri ole, jotain ihmeellistä ”valvontaa” on.
En ole virologi, eikä minulla ole mitään kompetenssia kommentoida viruksen leviämiskapasiteeteista. En ole myöskään politiikan tutkija, joten en voi perinpohjin sanoa mitä hallitus tekee oikein tai väärin. Olen kuitenkin valveutunut suomalainen ja yrittäjä ja minulla on vapaus tuoda oma lusikkani soppaan analyysillani.
Ihmettelin jo viime vuoden puolella sitä miten ihmiset elelivät muutaman kuukauden jälkeen aivan kuin koko virusta ei olisi olemassakaan. Etenkin loppuvuonna olisin toivonut jo jotain ”virallisia” toimia hallitukselta. Suomalaiset ovat niin anarkistisia oman tiensä kulkijoita, että eivät tee mitään ennen kuin oikeasti laki estää. Nyt jälkiviisaana totean, että ehkä me tosiaan tarvitsemme holhoamista enemmän.
Olen välillä tweettaillut siitä, että Suomi pitäisi laittaa kiinni niin päästäisiin tästä koronariesasta eroon. Jos asiaa tarkastelee älyllisesti kaikkien maiden kesken, olisi helppo ottaa mallia ”menestysmaista” kuten Kiina ja Uusi-Seelanti, jossa on voitu elää normaalia elämää jo pidempään. Uudessa-Seelannissa laitettiin helmikuussa Auckland lockdowniin heti kun virusta löytyi kolme uutta tapausta. Mieti, kolme! Täällä Pohjolassa ei tehdä mitään, vaikka asukkaita on suurin piirtein saman verran kuin Uudessa-Seelannissa ja uusia tapauksia on päivässä jopa kolmesataa.
On helppo jeesustella, että sehän on pieni saarivaltio, johon ei pääse ihmisiä maitse. Mutta asukasluvultaan Suomessa on enemmän ihmisiä (5,5 miljoonaa) Uuteen-Seelantiin verrattuna (4,8 miljoonaa), eli tilanne pitäisi ottaa vieläkin vakavammin Suomessa. Suomeen tulee eniten porukkaa lentokoneella, enkä ymmärrä miksi niitä rajoja ei voisi tilapäisesti sulkea.
Toinen koronasta selvinnyt maa on Kiina, jossa on 1,4 miljardia ihmistä, eli ei siihen asukaslukuun voi loputtomasti vedota. Tässä hyvä New York Timesin artikkeli aiheesta. Kiinassa on oikeasti maalis-huhtikuusta 2020 ollut vain ihan muutama hassu tartunta päivässä, eli tartuntatilanne on saatu käytännössä pidettyä täysin kurissa ilman että virus on lähtenyt millään tavalla leviämään. Kiinalaiset elävät iloisena normaalia elämää aivan kuten Uusi-Seelantilaiset. ”Uhkaaviin” tilanteisiin eli muutamaan tartuntaan suhtaudutaan asiaan vaaditulla vakavuudella, jolloin pystytään mahdollistamaan normaalin elämän jatkuminenkin.
Miksi me ei voida oppia näistä maista? Miksi halutaan tahallaan levittää tätä tautia niin, että joka viikko pidetään tiedotustilaisuuksia siitä mitä ehkä voitaisiin rajoittaa? Olisiko se niin paha laittaa maa 2-3 kuukauden ajaksi kiinni, jotta ei tarvitsisi enää kärsiä ollenkaan? Suomen lainsäädäntö ei ilmeisesti tällaista salli, mutta sitten lainsäädäntöä pitäisi muuttaa.
Ihmettelen myös, miksi teknologiaa ei voida kunnolla kehittää niinkin edistyksellisessä maassa kuin Suomi. Koronavilkkuun satsattiin miljoonia, mutta tutkimusten mukaan siitä on jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. ”Aivan turhaa puuhastelua”, sanovat. Taas joku sai rahaa taskuun, mutta mitään näkyvää vaikutusta ja hyötyä ei applikaatiosta saatu irti. Aasiassa on ollut niinkin vanha keksintö käytössä kuin QR-koodi esimerkiksi julkisissa ja kaupoissa, joissa koodi todistaa että sinulla ei ole tartuntaa ja se skannataan joka ikinen kerta kun menet paikkaan, jossa on ihmisiä. Siis ennen kuin menet sinne. On myös olemassa appeja, joista näet reaaliajassa kartalta paikat, joissa tartuntoja on havaittu ja osaat sitten välttää menemästä sinne. Miten simppeliä homma voisikaan olla, mutta vastaan täällä Pohjolassa tulevat varmaankin tietosuojalait ja edelleen arkuus toimintaan. Ei haluta tehdä ihmisen elämästä ”liian vaikeaa”.
Täällä Jyväskylässä on ollut parikin isompaa tartuntarypästä koronalingoissa Pub Onnissa ja viimeisimpänä tammikuussa Heidi’s Bier Barissa, jossa koronan sai yli sata ihmistä. Enpä ihmettelisi, jos tartuntoja on tullut enemmänkin tuota kautta pitkin vuotta, sillä ainakin Instagramin kuvakollaasin mukaan siellä on juhlittu ilman huolta huomisesta pöydällä tanssien ja kaulaillen niin nousu- kuin laskuvaiheidenkin yli.
Se on kuin ravintolayrittäjien kasvoja läpsisi kun puhuu kuukausien täyssulusta. Paitsi että ei ole. Ajat on kovat. Tässä ei enää tarvitsisi kysyä hypoteettisesti, mutta kysyn silti: ”Kuvitellaan, että meillä on herkästi leviävä virus, joka tappaa porukkaa. Jos tästä kulkutaudista päästäisiin eroon sillä, että kaikki laittaa ravintolat (ja kaikki muutkin paikat) kiinni, pitäisitkö ravintolaa silti auki?”. Tässähän on täysin kyse siitä, halutaanko rahaa tehdä ihmisten terveyden kustannuksella vai ei. Jos itse olisin ravintolayrittäjä, joutuisin miettimään bisnestä ylipäätään laatikon ulkopuolelta tai jopa vaihtamaan alaa hetkellisesti. Keksimään jotain muuta. Ei kovin häävisti käy porukkaa varmasti ravintoloissakaan pandemia-aikaan ja jos käy, se on vastuutonta niin kävijältä kuin ravintolayrittäjältäkin, vaikka olisikin oikeaoppiset käsidesit nurkissa ja pöytämäärät rajoitettu.
Hiihtokeskuksilla on mielestäni sama vastuu. Pitäisi ensimmäisenä puuttua niihin paikkoihin, joissa ihmisiä on eniten. Mielellään sulkea kaikki kerralla. Suluille ei ole olemassa ”oikeaa hetkeä”, sillä se meni jo. Ei voida odotella sesongit ja talvilomat, on jo liian myöhäistä. ”Ei virus tartu siellä”. Eihän se tartu missään, jos ”koronarealisteilta” kysytään.
No, se paasaamisesta. Ei minua kotona oleminen kyllästytä. Tässä tilanteessa ainoastaan kyllästyttää ihmiset, jotka luulevat olevansa kuolemattomia. ”Hirveä haloo flunssasta”, ”vanhukset kuolee muutenkin”, ”maskit on sopuleille”, ”korona on vain tapa hallita ihmisiä”, ”ei se minuun tartu”. Jotkut jaksaa vuodesta toiseen samaa ulinaa. Siinä alan olla monen kanssa samaa mieltä, että hallitus on perseestä. Toki vähän eri näkövinkkelistä, sillä en minä rajoituksia kritisoi, päinvastoin.
Tulisipa oikea maailmanloppu, esim. meteoriitti. Nopeammin varmaan se otsonikerros ohenee ja saadaan vihdoinkin tämä pallo oikein kunnolla tuleen.
Työttömyysplan Oyj
Nautin pandemiasta työttömänä. Kaupassa käyn 1 krt vko, muuten rauhallisia kotipäiviä. Eilen kävin kylpylässä ihan vinoillakseni hallitukselle. Yhden minkä löysin olleen auki lähistöllä max 100 km. Elämä on nautintona, ei terve ihminen töitä kaipaa.