Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 19 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 17-vuotias.
Tänään ajattelin pohtia kysymystä: Minkälainen olisi nykymaailma ilman tietokoneita? Tähän kysymykseen löydetään helposti vastaus hyppäämällä ajassa 20 vuotta taaksepäin, jolloin tietokoneet eivät olleet vielä yleistyneet. En siis rupea kovinkaan ihmeellisesti pohtimaan, mutta pohdinpa kuitenkin. Kipinän asian pohtimiseen sain eilen, kun isäukkoni päätti tehdä kokeilun: viikko ilman tietokonetta meidän talossa, miten reagoin siihen, miten ”vieroitusoireet” alkavat näkyä. Kokeilu on voimassa nimenomaan meillä, eli kirjastossa saan surfata netissä, mutta kotona tietokone pysyy kiinni sunnuntaihin asti, tai jos tulee poikkeus niin viikonloppuna saa taas pitää hauskaa.
Itselleni tietokoneet ovat olleet merkittävä harrastus taaperoisesta asti. Ensimmäiset sivuni tein 10-11 vanhana, minkä oletkin jo varmasti saanut selville infosivultani. Olen aina tykännyt uudesta teknologiasta ja tietokoneet ovat kehittyneet paljon niistä ajoista. Tietokone on niin hauska kun kaikki uudistuu, kehittyy ja tietokone on myös hauska väline kommunikointiin. Tietokoneen avulla voi oikeasti tehdä kaikkea, sen takia se on niin hyvä harrastus. Mutta toisaalta, tietokoneessa on myös negatiivisiakin puolia. Joskus kun siihen istahtaa, ajankulu katoaa täysin. Viime kesänä, eräänä sadepäivänä kun ei ollut kuin iskä tai äiti kotona (en muista tarkalleen, kuitenkin kaikki olivat jossakin…), istuin koneella aamu kymmenestä ilta kahdeksaan tajuamatta yhtään että melkein koko päivä oli mennyt ohitse.
Joillekin tietokone on elämä, joillekin se on vain semmoinen väline; ”postilaatikko” sellaisille ihmisille ketkä katsovat vain sähköpostinsa silloin tällöin ja joskus jotain pientä mukavaa. Joillekin se on ”pelikonsoli”, ketkä vain pelaavat ja hankkivat uusia pelikavereita tms. Loput taitaa sitten olla semmoisia ketkä käyttävät konetta säännöllisesti tai aina ja käyttävät tietokonetta kaikkeen: kotisivujen tekemiseen, ohjelmointiin, pelien tekemiseen, pelien pelaamiseen, surfaamiseen, kuvan käsittelyyn ja koulujuttuihin ja kaikkeen mitä ikinä haluaakin. Minä taidan lukeutua tuohon edellämainittuun ”kastiin”. Kone on yksi suurimmista harrastuksistani, mikä on osittain syrjäyttänyt muut harrastukseni. Pelasin ennen salibandyä noin kaksi vuotta. Toisen vuoden olin ikhtys d-junnuissa (kristillinen joukkue). Pelasimme ihan sarjassa jonkin aikaa ja pieksimme mm. Happeen d-junnut, mutta joukkue lopetti vajaan vuoden jälkeen pelaajien hupenemisen takia. Toisen vuoden pelasin josasin Palokan omassa joukkueessam, mikä lopetti myös pelaajapulan takia.
Nyt harrastan oikeastaan vain tietokoneita, vähän skeittausta (harrastaminen vähentynyt laudan kunnon takia) ja lumilautailua talvisin aina silloin kuin on rahaa. Ja tottakai soitan myös kitaraa ja pianoa. Pitäisi hankkia lisää harrastuksia… tänään lähti ensimmäinen lähes tietokoneeton päivä käyntiin ja olen ihan pulassa että mitä tekisin. Läksyihin voisi nyt jopa panostaa enemmän. Vaikka ”viikko-ilman-tietokonetta-kuuri” onkin julma, on kummallista että suostuin siihen ja haluan itsekin toteuttaa sen. Saattaa johtua siitä että vietän nykyisin niin paljon aikaa tietokoneella että tarvitsen välillä taukoakin. Joten… älkää huolestuko jos minusta ei kuulu web-maailmassa viikkoon niin paljon kuin ennen, sillä en kotona tule olemaan tietokoneella, ellen bluffaa.
Se niistä pohdiskeluista. Nyt siirrytään blogista nettipäiväkirjaan (sama asia(ko)?) ja kerrotaan hieman minun, Rollen, arjesta. Viikonloppu meni nukkumisessa, syömisessä, tietokoneella olemisessa ja elokuvia katsellessa. Sen takia en oikein kirjoitellut mitään ja halusin Cygnaeuksen ”kriisiä” käsittelevän mielipideviestini näkyvän ylimpänä jonkin aikaa että ihmiset voivat pistää nimiään osanoton merkiksi. Ajattelin mennä valokuvaamaan tänään kun on niin kaunis sääkin. Tuntuu ihan kesältä kun on niin lämmin ja jopa tuulikin lämmittää. Joka tapauksessa, ulos on mentävä tänään. Näin teen. Mukavaa ja aurinkoista kevättä teillekin!
Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!
