Melkoinen perjantai. Täynnä tekemistä. Päätän jo ennakkoon, että nukun puolitoista tuntia pidempään aamulenkin sijaan. Haluan nimittäin olla hieman virkeämpi aamukasin palaverissa. Viiden tunnin unilla keskittyminen alkaa liian helposti rakoilemaan ja haluan välttää tätä.
Päivä on yllättävän vilkas, mutta ehdin saada kaiken tehtyä mitä pitääkin. Hyvä yleisvire ja fiilikset katossa kaikkien tekemisestä. Nyt menee lujaa.
Päivän paras palaute tulee puskista:
Viikonloppu tulee menemään kolmen ällän taktiikalla: LLL, Lepoa, Lenkkiä ja Leffoja.
Tässä kirjoituksessa on 87 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (20:43) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Lauteilla
”Venäjä on julistanut sodan Ukrainaa vastaan”, kuulen ensimmäisenä tietoisuuden tulviessa ajatuskoppaani. En ole vielä edes avannut silmiäni, mutta älytelevisio on käynnistynyt älykkään herätyksen triggeröimänä. Tällä kertaa en ole herännyt kevyen unen aikaan, joten herään keskellä kriittistä unisykliä. Mietin, olenko hereillä vai unessa? Sota? Missä?
Piristyn onneksi nopeasti ulos lähdettyäni. Kuuntelen Moisiota radiosta samalla kun otan juoksuaskelia. Tuuli meinaa heittää kumoon. Naamaan piiskaa vettä ja loskaa vuoron perään. Onpa ikävä aamulenkkikeli. Tulisi jo kesä, olisi lenkit helpompia.
Työpäivä on tehokas. Välissä poika ja tytär tulevat koulusta kotiin, mutta minulla on flow-tila päällä. Juuri ja juuri muistan koulun Teams-palaverin. Pojalla on ikätasollaan monia haasteita koulunkäynnissä ja nyt mietitään toisen luokan uudelleen käymistä. Mikäs siinä.
Kello onkin yht’äkkiä viisi. Olen saanut paljon aikaan. Air-blocks saa uuden version. Loistava työpäivä. Olen juuri lopettamassa hommat, kun huomaan, että koodatessani helpdesk on täyttynyt tiketeistä. Hoidan vastaukset konekiväärin lailla ja riennän saunaan.
Saunan lauteilla pohdin, että menipäs päivä taas nopeasti. Mietin, että tätäkö tämä on? Toisaalta, minulle tämä kelpaa. Tämä on intohimoni, eli osaamiseni ja mielenkiinnon kohteeni ydin. Töissäni pääsen suunnittelemaan, ideoimaan, oivaltamaan, kehittymään ja tekemään. Ei ole parempaa. Työ, joka ei tunnu ”raskaalta” edes hankalina päivinä. Tämä on minun juttuni, kruununjalokiveni, elämäntyöni. Vielä ajan saatossa pientä viilausta rooleihin ja tekemisen määrään, niin kaikki menee paremmin kuin hyvin.
Toki toivon, että päivät eivät aina venyisi iltakuuteen. Haluaisin muuttaa kaikki kymmenen tunnin työpäivät viisituntisiksi. Mutta ei ne tunnit, vaan tekemisen ilo. Siihen asti kun unohdan ajan kulun ja jaksan siitäkin huolimatta, kaikki on hyvin. Kahvin ja unen määrä tasapainoon ja hyvä tulee.
En minä oikeastaan edes kaipaa muuta. Kaikista eniten ”töissä” rakastan bashia, SCSS:ää, rahaa, kirjoittamista, liiketoimintaa, työkaluja, suunnittelua, workflowta ja auttamista – kaikkia näitä pääsen tekemään, joka päivä. Olen päässyt hyvään lokeroon elämässäni.
Nyt on mentävä takaisin löylyihin. Kyllä muuten maistuu.
