Viikko on kulunut nopeasti. Otan vauhtia aamun juoksulenkkiin ja teen uuden henkilökohtaisen ennätyksen. Lähes kolme kilometriä lähes varttiin. Tapanani on liiotella merkityksettömiä asioita. En tiedä miksi teen niin, usein huomaamattani. Tarkat lukemat: Lenkin pituus: 2.69 kilometriä, aika: 16.26 minuuttia. Ihan hyvä.
Taas yksi äänikirja luettuna. Se on jo kahdeksas tänä vuonna. Olen lukenut aika lailla 1-2 kirjan viikkotahtia. Kun äänikirjoja on kuunnellut kaksinkertaisella nopeudella pidempään, normaali nopeus kuulostaa siltä kuin lukija olisi humalassa. Jännä, miten aivot sopeutuvat. Sattuneesta syystä, kirjavalinnassani Et taida kuunnella: Miksi kuunteleminen on tärkeää ja miten se muuttaa meitä kerrotaan muunmuassa, että ihminen ajattelee moninkertaisesti nopeammin kuin kirjoittaa tai puhuu. Siksi nopeutetun puheen kuunteleminen ei ole mikään ongelma.
Kirjasta jäi mieleen paljon hyviä asioita. On tärkeä taito kuunnella toista ihmistä. Hyvä kuunteleminen ei tarkoita sitä, että on hiljaa ja välttää omien mielipiteidensä kertomista. Se ei ole tietenkään myöskään omien irrallisten mieltymysten kertomista. Se on toisen asian huomioimista, yrittämättä vaikuttaa tai ohjailla mitenkään. Monta tuttua asiaa kuuntelemisesta, mutta myös monta oivaltavaa muistutusta asioista, joita moni pitää itsestäänselvyytenä. Loistava kirja, joka jokaisen tulisi lukea.
Omaa koodia kehitystiimille esitellessäni tajuan, että olen tehnyt tällä viikolla paljon. Ymmärrän myös, että teknologiapiällysmiehenä minun ei aina tarvitse tehdä täsmälleen samoja asioita kuin muut, eikä potea huonoa omaatuntoa erilaisista hommista. Tuntuu hyvältä, että minulla on oikeastaan aika hyvin pullat uunissa työelämässä ja itseni lisäksi muutkin vaikuttavat viihtyvän töissä.
Saan hommat purkkiin neljältä ja lähden vaimon kanssa elokuviin. On mukavaa aloittaa viikonloppu näin. Hyvää viikonloppua!
Tässä kirjoituksessa on 277 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (19:55) mennessä
