Aivolohkoa rasittava väsymyksen tunne kasvaa samaa tahtia pimeyden laskeutuessa. Siitäkin huolimatta, että aamuisin ei meinaa silmäluomet liikkua ja olo on kuin vampyyrilla ilman veriateriaa sysimustassa yössä, on kokonaiskuva yllättävän tarkka ja henkinen olotila positiivisen puolella. Ei tässä mitään hätää ole, kyllähän sitä viikonloppuna ehtii sitten levätä. Tai viimeistään puupenaalissa. Tammisessa yksiössä. Pitkässä puupalttoossa.
Päivän tehtävälistaa tähän asti (oikeasti tehtäviä oli 42 kpl, joista tein 90%, mutta tässä tärkeimmät tätä lokimerkintää varten):
- 2421 ml vettä
- Pidempi blogikirjoitus kirjoittamisesta: Minustako kirjailija?
- Onnistunut omistajien palaveri, asiat menevät eteenpäin
- 4 tuntia 50 minuuttia koodaamista, joka on +58% keskimääräistä päivää parempi juuri tähän aikaan vuodesta
Terapia ja perheneuvola peruuntuivat. Porukka on nyt flunssassa joka puolella. Meillä on sairastaneet kaikki paitsi minä. Veera sairasti lenssun kaksikin kertaa. Ei sentään korona. Itse pysyn terveenä, koputtaa puuta. Ilmeisesti jotain vaikutusta päivittäisellä vitamiini- ja sinkkicocktaililla.
Lenkki taisi nyt peruuntua tältä päivältä. Mutta tällä kertaa sen arvoista.
Stressitasot 23%. Oudon tarkka luku, mutta mitä sitten?
Tässä kirjoituksessa on 189 sanaa.
