Hupsista. Kirjoitin päivän aikana tapahtumareportaasia firman blogiin valmiiksi ja jotenkin kuvittelin, että päiväkirja on jo kirjoitettu Rollemaahan. Vaan eipä ollut. My mistake. Huijaan vähän ja merkkaan tämän perjantaille, ettei katkea hyvä putki. Kellohan on siis oikeasti 00:40 paikallista aikaa. Suomessa kello on jo 2:40.
Perjantai. Nukun mukavat yhdeksän tuntia, yhdeksästä kuuteen. Käyn puolen tunnin aamulenkillä, erittäin toimivalla sellaisella. Noin kuudensadan metrin ylämäki pistää hien liikkeelle.
Ensimmäinen tapahtumapäivä on täynnä hyviä luentoja. Kirjoitan jokaisesta reaaliaikaiset muistiinpanot ylös. Niistä voit lukea myöhemmin Duden blogista.
Varsinaisen tapahtuman jälkeen menemme paikalliseen, aitoon portugalilaiseen ravintolaan syömään suomiyhteisöporukalla. Ruoka on hyvää, vaikka pihvi onkin hieman ylikypsää.
Illallisen jälkeen baariin, jossa on nurmikkolounge. Tilaan käsin tehdyn limonadin ilman sokeria. Kesken istuskelun alkaa satamaan kaatamalla. Ilma viilenee ja t-paidalla ja shortseilla alkaa olla vähän kylmä.
Hyviä keskusteluja, mutta väsähdän auttamatta ennen puolta yötä. DJ alkaa soittamaan ja pidot paranevat, mutta se tarkoittaa myös sitä että keskustelu muuttuu huutamiseksi. Kurkkuun sattuu, palelee ja väsyttää, joten päätän lähteä takaisin kämpille. Sami lähtee mukaan ja matkalla turisemme niitä näitä.
Muut ovat vielä juhlimassa, mutta minä taidan simahtaa nyt… Tästä kirjoituksesta puuttuvat yksityiskohdat, koska aivokapasiteetti ei riitä. Päivän pisteet: 3.7. Nyt on ladattava akkuja. Öitä.
Tässä kirjoituksessa on 232 sanaa.