Herään perjantaihin, väsymys keskitasoa. Skippaan tarkoituksella perjantailenkin. Sama kuin viime perjantaina. Päivittäinen lenkkeilyrutiinini kesti parisen kuukautta, nyt on alkanut rakoilemaan. No, viisi kertaa viikossa on vielä ihan hyvä tahti.
Koko päivä on täynnä palavereja. Loma alkaisi tämän työpäivän jälkeen, joten on jäätävä hoitamaan työjuttuja vielä perjantai-illaksi. Työt venähtävät perinteisesti ja pistän toimiston ovet säppiin vasta iltayhdeksältä.
On tämä kahjoa. Hemmetin hauskaa, mutta kahjoa. Luettuani Profit First -kirjan hiljattain, mietin että pakkohan tästä on jotain kouriintuntuvaakin jossain vaiheessa saada. Mielenkiintoinen ajatus, että se ei olisikaan tulot – menot = profit, vaan tulot – profit = menot. No, näitä ja muita asioita ehtii vielä pohtia myöhemminkin. Kunhan ei liian myöhään, ennen kuin potkaisen tyhjää. Nyt menee lujaa. Taotaan tästä ensin kunnolla kannattavaa.
Tänään tehtävälistalla on ollut vakuutusasioista myyntiin ja aina HR-asioihin. Koodia en ehdi juuri kirjoittaa ja ihan hyväkin niin. Muutamia pikkujuttuja teen silti aina kun se on järkevää. Ja stackin kehitys edelleen on se lempijuttu, josta pidän kiinni.
Ahdistuksen taso vakio. En tiedä mistä johtuu. Kaiken pitäisi olla hyvin. Perus mentaalinen epätasapaino iskee viimeistään silloin kun pääsen istahtamaan alas. Jonkin verran häiritsee, että tuli talvilomalle buukattua pari työhommaa. Mutta lusitaan nyt. Ei ole isoja juttuja. Ke-su pääsen lomailemaan jokseekin häiriöttömästi. Ihan hyvä näin.
Nyt loppuu pikkuhiljaa ajatus. Jotain elämää mullistavampaakin minulla olisi ollut, mutta aivoissa pätkii liikaa. Onhan perjantai jo pitkällä.
Karkkipussi kouraan ja telkkari auki. Aion katsoa avaruussarjaa, kunnes silmät painuvat väkisin kiinni…
Tässä kirjoituksessa on 284 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (23:10) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Onni puurolautasella
Ensimmäinen kokonainen talvilomapäivä alkaa aamupuurolla. En yleensä syö puuroa, mutta äitini valmistaa sen aina aamuisin. Haudutettu Chia-siemenpuuro on oikein maukasta voisilmän kera. Äitin kanssa tulee rupateltua niitä näitä, laidasta laitaan, välillä menneitä muistellen. Ajan kulku ja elämä hämmentää aina, kun miettii mitkä kaikki asiat ovat tähän hetkeen johtaneet. Välillä ääneen pohdiskelu menee negatiivisiakin asioita läpikäydessä, mutta kaikessa surkeudessaan nekin ovat välttämätön osa tätä Telluksella tallusteluamme. Ei haittaa minua ollenkaan, että menee jatkuvasti diipimmän puolelle.
Suodatinkahvia, vanhoja valokuva-albumeita, pojan kanssa lumessa leikkimistä, niitä hyviä perusjuttuja. Tällaista saisi olla enemmänkin.
Päivällä päätämme lähteä kylälle. Mummi ehdottaa pojanpojalleen parturia, siellä on pitänytkin jo pidempään poiketa, mutta emme ole saaneet aikaiseksi. Nyt on sen aika. Älä säikähdä, en omaa pitkää tukkaani ole lyhentämässä mihinkään, mutta poikani on halunnut tiellä olevista hiuksista eroon.
Hiustenleikkuun jälkeen herkkukaupoille. Löysin itselleni myös parit bambusukat.
Mukava päivä. Illasta saunaan ja sen jälkeen ehkä vihdoin se elokuva.
