Monella tapaa paha päivä. En oikein voi avata tarkemmin. Onneksi huomenna on terapia.

Päivä onnistumiset:

• air-helper 2.19.5, 2.19.6, 2.19.7
• 18 tehtävää tehtynä
• Monta hyvää ratkaisua tietoturvan eteen

Päivän nihkeydet:

• Niska lukittui aivan täysin. Onneksi sain Tinolle ajan heti huomisaamuksi.

Vain viisi tuntia neljäkymmentäviisi minuuttia unta. Nykyään harvinaista, jos unet jäävät alle seitsemään tuntiin. Jostain syystä käyn niin ylikierroksilla, että en saa nukututa. Tavallaan tiedostettua, kun sunnuntai kuluu pääosin töissä.

Todella tuulinen, myrskyinen, räntäinen keli. Lunta tulee niin paljon, että hyvä että ovea saa auki. Kylmä, pimeä ja luminen sää sopii uuden True Detective: North Countryn mielenmaisemaan.

Pitää opetella päästämään irti töistä. Ei tämä koko elämä pelkkää työhommaa voi olla. Paitsi voi, jos nauttii siitä, kuten meikäläinen. Slippery slope. Kyllästyn tähän itsekin jo, mutta: Kyllä minä petraan vielä…

Stressin määrä lauantaina: 3h 30m
Palautumisen määrä lauantaina: 0m

Stressin määrä sunnuntaina (tähän mennessä): 45m
Palautumisen määrä sunnuntaina (tähän mennessä): 0m

Verrokkina viime viikon sunnuntaina palautumisen määrä sunnuntaina oli 6h 45m.

Syystä tai toisesta työasiat pyörivät mielessä. Viikko oli monella tapaa raskas, syistä joita en voi avata auki tässä. Täytyy hyväksyä, että toiset viikot ovat vaikeampia ja toiset helpompia.

Sunnuntai kuluu osittain työn puolella. Kehitän ja aikataulutan asioita, jotta toivottavasti säästyn ylipitkiltä päiviltä ensi viikolla. Koitan jatkossa sunnuntaina aikataululuttaa seuraavat kaksi viikkoa etukäteen. Koska tekemistä todellakin löytyy joopa 1-2 kuukaudeksi kerrallaan. Ajattele, backlogilla on niin paljon tekemistä, että vaikka kaikki laittaa kalenteriin, tehtävät eivät vähene yhtään. En muista moista tilannetta olleen aikaisemmin. Se on tietysti vain positiivinen asia.

Jos teet WordPress-bäkkiä tai tiedät jonkun, vink vink.

Kyllä se vaan tuntuu hyvältä, kun saa levätä ja herättyään on kahdeksan tuntia unta alla, eli optimit. Heti herättyäni lähden kaupoille, koska jääkaappi ammottaa tyhjyyttään. Huomaan, että pihalla on taas -17 astetta, joten ryntään Stadiumiin ostamaan pitkään haikailemani aluskerroksen. Everestin merinovillakerrokset ovat alennuksessa tämän viikonlopun, koska on jokin hiihtosesonkialennus. Sopivasti 20% pois hinnasta.

Ruokakaupasta evästä ja aamupalaa, kotiin syömään ja sitten saman tien pihalle. Vaikka pakkanen tuntuu keuhkoissa, on todella mukavaa juosta ulkona auringossa.

Kaunis päivä ja aurinko ei laske vielä pariin tuntiin. Nautin juoksemista täysin rinnoin. Juoksen Tuomiojärven rantaa pitkin ja katselen maisemia. Mäkimatin ja Mattilanniemen läpi Jyväsjärvelle, jossa päätän mennä ihan jäätä pitkin. Kymmenen kilometriä taittuu reilussa tunnissa ja fiilis on mitä mahtavin. Huomaan kotona, että lonkan kohdalta hieman kylmää. Ensi kerralla on laitettava shortsit tai collegehousut trikoiden päälle, jos pakkanen jatkuu. Toisaalta, kuntosalin juoksumatollakin on ihan kiva lenkkeillä. Arkisin ei pääse valoisan aikaan juoksemaan, enkä tykkää juosta pimeässä. Talven huonoja puolia.

Kotona kahvit, musiikkia ja somea. Tänään on hyvä päivä.