Jaahas, se on jo sunnuntai. Jälleen aika märehtiä kaikkea mitä ei ole saanut aikaiseksi. Kirja- ja musiikkiprojektit pyörivät mielessä, mutta antaapa olla. Minähän päätin, että niiden aika on myöhemmällä iällä.

Kahvihetki

Vaimon kanssa on mukava käydä sunnuntaikahvilla, varsinkin tällaisessa sumuisessa säässä, jonka myötä maisemat muistuttavat Sleepy Hollowia tai Twin Peaksia. Aivan parasta. Veera ehdottaa vielä kävelylenkkiä. Sehän sopii.

Hyvät yöunet alla ja lepo

Viikonlopuissa parasta on, että saa levätä, eikä ole velvollisuuksia. Toista yötä hyvää unta peräkkäin tekee gutaa.

Kellojen veivaus

Talviajassa ollaan taas. Tämä veivuu saisi päättyä jo. Moni ei tiedä, mutta Suomen hallitus päätti lopettaa pelleilyn kellonaikojen siirtelyn osalta jo vuonna 2018, mutta Euroopan Unioni ei ole saanut mitään aikaiseksi. Uniongelmaisille kellojen siirto voi aiheuttaa viikkoja kestävän piinan. Kesäaikaan siirryttäessä ihmisiä jopa kuolee (ks. Suomalaistutkimukset: Kesäaikaan siirtyminen aikaistaa aivohalvauksia ja sydänkohtauksia).

Ohjelmointi

Uudet repot tänään: 3 kpl. Oleellisimpana Gnome Shell Extension Linuxille.

Musiikki

Swallow the Sunin uusin levy ja The Midnight.

Kirjat

Being Mortal ja Energiavarkaat ympärilläni.

Muuta

Kalenterikaaos on selvitetty enimmäkseen ensi viikolle. Näillä näkymin saan jopa keskittymisaikaa.

Suhteellisen aktiivinen lauantai. Tykkään näistä päivistä, kun on kertynyt hyvin yöunta ja on paljon mielekästä tekemistä. Eilisen sijaan tänään pelaaminen ja näytöltä tuleva viihde jää vähemmälle ja keskityn lähinnä oleiluun ja juoksemiseen.

Puolimaraton menee taas yllättävän kivuttomasti. Vieläpä kolmanneksi nopein aika, ilman sen kummempaa efforttia.

Televisiosta tulee Ruisrockin taltiointi vuodelta 2019, annan sen pyöriä taustalla.

Mukavan seesteinen olo. Positiivinen meininki.

Tuntuu hyvältä aloittaa viikonloppu. Olipa viikko taas rykäys.

Ehkä se tästä.

Jo toinen päivä peräkkäin, kun saan pidettyä työajan aisoissa. En mahda sille mitään, että tulee alisuorituja-olo, jos tekee tällaisia päiviä, mutta se johtuu siitä että tuntini ovat jo pidempään olleet ilman rajoitinta. Ihan sairasta tehdä ”loputtomiin”. On sitä muutakin elämää.

Ilta sujuu ulkoillessa ja rentoutuessa ilman ruutuja. Näin sen pitäisikin mennä.

Tänään väsyttää niin, että silmät eivät tahdo pysyä auki. Näinä hetkinä tulee mieleen isäni niinä viimeisinä hetkinä, koska väsyneenä kaikki menettää merkityksensä. Ei oikein jaksa ajatella, innostua, ilahtua, viihtyä, nauttia tai mitään muutakaan. Haluan vain nukkumaan.

Onneksi saan pidettyä päivän tehtävälistan lyhyenä. Lähden viimeisen palaverin jälkeen lipettiin, ennen kuin pahin migreeni iskee päälle. Kerrankin kotona ennen neljää.