Sadepäivä tiedossa. Loma tuntuu vihdoin lomalta. Velvollisuuksien jälkeen Uuno Turhapuroa telkkarista. Kyllähän tämä toimii. Vaikeuksia ja haasteita ei jaksa nyt miettiä, onneksi niitä voi lomalla lykätä eteenpäin.

Mikä tekee päivästä hyvän? Itselleni se, että ei ahdista. Tänään on hyvä päivä, kun syystä tai toisesta negatiiviset tunteet loistavat poissaolollaan. Edes huonosti nukuttu yö ei haittaa. Poika peruu ystävänsä tapaamisen, koska ”ei jaksa” ja tyttären poikaystävä tulee kylään. Lähdemme alta pois sushilounaalle ja kahville ja tämän jälkeen lähden juoksemaan pitkän metsälenkin.

Onkohan asioiden tekeminen, aurinko ja keskusteleminen sitten niitä ahdistusta vähentäviä tekijöitä? En tiedä, mutta en välitä. Nautitaan nyt tästä kun vielä voi.

Toisen lomaviikon tiistai tuntuu tehokkaalta. Asiakkaat ovat tänä vuonna jotenkin kärppänä, jos en katso meilejä niin puhelin soi. Ei se mitään, olenhan henkeen ja vereen yrittäjä.

Todoist + Sunsama -kombo toimii kivasti lomallakin. On mukavaa, kun voi sorttailla tekemistä kalenteriin. Hoidan pari rajapintatehtävää pois kuleksimasta, lomalla näitä on kiva koodailla. Ukkostaa ja salamoi, tunnelmaa.

Jotenkin sitä vieläkin valuu työasioita hoitamaan, vaikka jo toista lomaviikkoa viedään. Päätänkin nyt, että jätän työmeilit katsomatta loppuviikon ajan. Innostun hieman kirjoittelemaan Redditiin nykyisestä todo-workflowstani, jota parantelin loma-aikaan sopivaksi. Kyllä, lomallakin pitää olla todo-lista, jonkun pitää kastella kasvit ja hoitaa vaikka mitä kodin ja lasten asioita. Ehkä tästä saisi bloggauksenkin täydentämään Sunsama-kirjoitustani.

Everything will always be exactly how it’s gonna be
Though I seem to worry every single day
This prodigal turns home again, then morning comes and in the end
I see that new sun shining on your face

We begin to bend
We begin to mend
When we begin to bend
We begin to mend

Kai ne asiat järjestyy. The Midnight lohduttaa.

Selaan huvikseni menneitä lokejani. Aika samaa rataa tuntuvat asiat menevän kuin noin vuosi sitten.

Some (Mastodonia lukuunottamatta) tarjoilee ihmisten täydellisiä kesälomia verkkokalvoille, joka herättää väistämättä ajatuksen, että ihmisen kesäloma pitäisi olla tietynlainen.

Parempi pistää some kiinni.

Kesäloma on juuri sellainen, kuin haluan sen olevan. Eli koneella istumista ja sisällä olemista.

En juurikaan seuraile muiden tekemistä, paitsi ehkä Instagramissa. Toisaalta, tavallaan sitä kaipaa itsekin välillä ehkä jotain muuta, mutta elämäntilanne on nyt sellainen, että ei pysty ja on parempi levätä. On henkisesti koko ajan niin väsynyt olo. Mutta piristäisikö reissailu? En tiedä. Olenko liikaa mukavuusalueellani? En tiedä. Onko se hyvä vai huono asia? En vittu tiedä.

Kuten Vanha ja Viisas Murmanskin Tiibetin Munkkiluostarin Mestari Papa Lai sanoo: Kannattaa tehä niitä juttui mistä diggailee.