Kohokohtia: Elämäntyön tuloksia avoimen lähdekoodin maailmassa
En malttanut mennä lepäämään, vaikka tämä jatkuva koneella istuminen saa hieman ison pyörän heittämään. Piti tulla vielä vähän pelailemaan ja koodailemaan lasten nukkumaanmenon jälkeen.
On mukavaa huomata, että aluillepanemaani WordPress-startteriteemaa on todella laajasti käytetty nettisivujen rakennuspalikkana. Uusimpana tuli vastaan uudistunut Kaaoszine, jossa on myös pohjateemaani, elämäntyötäni, kätteni jälkeä. PublicWWW:n haun perusteella Air-light pohjateemaa on käytetty tuhansilla verkkosivuilla. En ole toistaiseksi raaskinut maksaa siitä, että olisin nähnyt muuta kuin maistiaisia, mutta jo aiemmin tietooni on mutkien kautta tullut, että useampi digitoimisto käyttää teemaa toteutuksissaan. Tämä on ihan mieletön saavutus uramielessä.
Kehitän Air-light -teemaa päivittäin ja etenemisen näkee reaaliajassa GitHubissa. Uusimpana julkaisimme Air Blocks -lohkokirjaston. Lisää lohkoja on tulossa pian.
Yllä olevan videon otin testimielessä ScreenToGif-sovelluksella Windowsilla. Macille näitä on enemmän tarjolla, mutta Windowsille en ole löytänyt aikaisemmin sopivaa.
Open source on ihanaa. Huomenna jatkuu. Hyvää yötä!
Päivä 5: Mitenhän tämän kiteyttäisi?
Olen ollut kohta kuusi päivää sisätiloissa ja yhtä pitkään tässä perhanan flunssassa. Onneksi paranemaan päin. Tänään on lähinnä yskittänyt, mutta nenä on auki ja vointi parempi. Tyttärelle nousi yöllä kuume, vaikka viime viikolla hän oli samasta syystä pois koulusta. Koko perheen flunssakierre on valmis. Ei saat…
Tänään ei ole ollut kirjoittelufiilis, mutta yritetään. Saattaa johtua siitä, että koodin kirjoittamista on takana 7 tuntia, 17 minuuttia, 19 sekuntia, joka on 42,82 % paremmin kuin keskimäärin tiistaisin.
En saanut yöllä taaskaan unen päästä kiinni ajoissa, sillä limaa valui kurkusta alas ja huoneenlämpötila oli noussut yli optimaalisen 21 asteen jopa 24,5 asteeseen asti. Kämppämme lämpenee liikaa heti kun sulkee ikkunan. Katsoin tanskalaisen sotaelokuvan ja olinkin sen myötä koko yön poterossa väistelemässä luoteja.
Väsytti. Edes kahvi ei meinannut auttaa kun kömmin etätoimistolle ja laitoin musiikkia soimaan. Aamu alkoi takkuisesti, mutta koodi lähti kuin lähtikin luistamaan. Silti on ollut jotenkin poikkeuksellisen stressaava ja sekava päivä. Rouva ilmoitti aamulla, että kaupan persiljahylly ammottaa tyhjyyttään. Myöskään kalakeittoa ei lounaaksi ollut saatavilla. Mikähän siinä on, että hyllyjä ei vaan täydennetä ajoissa? Jäipä siis ruoanlaitto ja tilasin lounaaksi Woltilla Subwaysta leipää.
Black Fridayn ”tarjouksia” satelee. En edelleenkään osta mitään. Älä osta sinäkään.
Syy ei ole Twitterin, vaan idiottien
Kaveriryhmässä Telegrammissa keskustellaan siitä miten Twitteristä on tullut ankea paikka. Pitäähän se paikkaansa, mutta sama koskee koko Internetiä. Netissä on ihmisiä enemmän kuin koskaan, joten tottakai se ryönä näkyy eniten. Negatiivisuus saa aikaan provokaatiota, joka aiheuttaa kiivasta keskustelua. Algoritmit rakastavat läyhäämistä ja nostavat ”kohuja” aina uudestaan trendeihin. Ennen nykynetin vitsausta, eli somepalveluiden ”suosituimmat ensin” -lähestymistapaa, öyhötys ei saanut jalansijaa tässä mittakaavassa.
Itse olen ikäisekseni ollut netissä niin pitkään kuin muistan ja elänyt sitä aikaa kun nettiä ei todellakaan tullut jokaisen kotiin. 90-luvulla netissä oli 0-5 prosenttia maailman väestöstä. Vuonna 2021 netissä on peräti 65.6 prosenttia maailman väestöstä (lähde). Ei siis mikään ihme, että myös enemmän idiootteja näkyy linjoilla.
Muunmuassa näistä syistä olen netissä melko paksunahkainen. Minua ei paljon hetkauta, jos näen jotain paskaa. En hirveän usein blokkaile tai hiljennä ketään, koska en mene mukaan ikäviin keskusteluihin, ellei minulla ole todella huono päivä. Niitä ei onneksi ole ollut pitkään aikaan.
Nyrkkisääntö on: Vältä paskaa, jos et halua saada paskaa niskaasi.
Johtuisiko ”innottomuus” siitä, että elämässäsi on nykyään toisenlaista intoa kuin nuorempana? On vähemmän aikaa kirjoitella ”vanhaan malliin”. Pelkästään työ vie lähes kaiken ajan. Loput menee perhe-elämään ja muuhun aktiviteettiin, niin livenä kuin somessa.
Todo-listasi on pitkä, joten asioita joutuu priorisoimaan mitä tekee ja mitä jättää tekemättä. Varmaankin siksi Rollemaa, joka mielestäni eniten on edustanut sinulle henkilökohtaista purkautumiskanavaa, ei enää ole samalla tavalla listan kärjessä, jossa se ehkä oli nuorempana.
Toki Rollemaata edelleen luetaan, sillähän on paljon kävijöitä, vaikka uusia juttuja ei niin tiheään syntyisikään. Hakukone esim. voi heittää sivuillesi nuoria, jotka painiskelevat samanlaisten ongelmien kanssa kuin sinäkin olet painiskellut ja saavat jutuistasi ehkä vertaistukea.
Minäkin käyn kurkkaamassa säännöllisen epäsäännöllisesti, oletko kirjoitellut mitään uutta. Nyt oli kolme uutta juttua viime käynnistäni, josta ei kovin kauan ole :)
PS. Jos joskus kirjoitat elämänkertaa, niin Rollemaassa on paljon materiaalia siihen :)
Miten hyvin hän minut tunsikaan. Onneksi olen noista ajoista saanut kirjoittamisintoni takaisin. Ehkä se ei koskaan kadonnutkaan? Kirjoitin liian ”tavoitteellisesti”, joka nosti kynnyksen tarpeettoman korkeaksi. Kirjaa aloitin kirjoittamaan varsinaisesti vasta vuonna 2020. Ehkä sen elämänkerrankin joskus kirjoitan. Siihen riittänee tosiaan, että ammennan tämän blogin materiaalista ja lisään väleihin sellaista ”rankempaa” materiaalia, josta en ehkä ole kirjoittanut. Kaikki ajallaan.
Post scriptum: Päivä 4 flunssassa. Silti olen töissä, koska en osaa muutakaan. Ei enää paha.
Päivä 3: Overwatch
Flunssapäivä 3. Locke & Keyn kakkoskausi tuli katsottua yöllä kokonaan. Valvoin myöhään, koska en saanut flunssailultani unen päästä kiinni. Nenä oli koko yön tukossa ja aukesi vasta aamulla. Heräsin ensimmäisen kerran kuuden aikaan, mutta jatkoin sitten unia. Noin 10 tuntia katkonaista unta.
Aamupalajogurtti loppu, joten eipä syöty sitten aamiaista. Bang Energiajuoman korkkaus ja servulle. Heti ensimmäisestä pelistä Play of the Game, katso alta:
En yleensä näitä kehtaa tallentaa, koska olen pahanen Gold-pelaaja, mutta nyt oli voitto hiuskarvan varassa ja hoksottimet pelasivat. Pelaan Competitivea mielelläni puhtaasti pelaamisen ilosta ja olen kaikille pelissä kiltti. Liian moni pelaa ”tosissaan” ja etenkin Overwatch on tunnettu toksisuudestaan. Jos joku mokaa tiimipelissä, silloin syytellään mieluummin yksittäistä pelaajaa kuin katsottaisiin peiliin tiiminä. SuomiOW-tiimeissä on ollut kuitekin yleisesti ottaen ihan hyvä meininki.
Overwatch on sellainen peli, josta olen innostunut myöhäisheränneenä vasta kolmisen vuotta sitten, kun ostin pelin tyttärelleni syntymäpäivälahjaksi. Kun tytär kyllästyi, minä innostuin. Pelistä saisi oman ”oikean” esittelyblogauksenkin, mutta kirjoitetaanpas nyt lokikirjan puolella ajatuksia.
Olen aina tykännyt nopeatempoisista ja epärealistisista FPS-peleistä. Counter Strike ja Call of Duty ovat minun makuuni liian hitaita ja tylsiä, vaikka niitäkin joskus olen ohimennen pelannut. Minun pelejäni ovat olleet mm. Doom, Quake, Unreal Tournament, Xonotic (open sourcea muuten), Soldier of Fortune II, Crysis jne., eli sellaiset, joissa ukko juoksee yliluonnollista vauhtia ja aseina on jotain tulevaisuuden vempaimia. Overwatch on tätä kategoriaa.
Top 5 syytä, miksi pelaan Overwatchia:
Pelit kestävät 10-20 minuuttia, joten ”aivot nollatakseen” voi milloin vain ottaa 1-2 rundia.
32 erilaista hahmoa, joiden vaikeusaste ja taito- ja asearsenaali vaihtelevat. Itse pelaan pääosin supportia ja tankkia, eli Moiraa ja Sigmaa, mutta viihdyn myös pelatessani Luciota, D-vaa. Joskus yllätän itseni pärjäämällä Soldierilla, Symmetralla, Torbjörnillä tai Roadhogilla. En ole vielä 3 vuoden jälkeenkään opetellut ihan jokaista hahmoa. Pelattavaa siis riittää.
Pelissä on hyvät grafiikat. Graffat eivät toki ole pääasia kun muut asiat ovat kunnossa, mutta on mukavaa saada Ryzen/RTX-konestaan kaiken irti niin että FPS on 400+.
Pelissä on pelaajia. Overwatch on FPS-peleistä sen verran suosittu, että sillä on tukeva jalansija E-sports -lajina. Pelaaminen ei lopu hetkeen, Blizzard pitää siitä huolen viimeistään Overwatch 2:n myötä.
Menipäs OW-jorinoiksi, mutta eipä näitä lokirjamerkintöjä etukäteen hirveästi tule mietittyä.
Nätti keli, aurinko paistaa lähes kirkkaalta taivaalta. Harmillista, että juuri nyt satun olemaan kipeänä. Juha olisi varmasti lähtenyt taas kiertämään järven. Pitää jättää kuitenkin lenkki välistä ja keskittyä paranteluun.
Pelailu jatkuu. Ehkä uskaltaudun kohta jopa saunaan, kun kuumetta ei enää ole. Kapteeni kuittaa.