Myrsky on ohi. Taivaan synkkyys väistyy hiljalleen. Pilvipeite repeää ja sen läpi leijuu ensimmäinen valonsäde, joka saavuttaa runnellun pellon pielen. Sen myötä ensimmäinen hento tuulenvire saavuttaa kasvot.

Hyperventiloitumiseen asti puhumista, meidän kesken papatiaa, seuraa hetkettäinen apatia. On haastavaa pusertaa vuosikausien kärsimys neljäänkymmeneenviiteen minuuttiin. Ensi viikolla uusiksi.

Ahdistus. Kuten kaikki, tämänkin sanan alkuperä tulee etymologisesti latinan kielestä, ango. Nykylatinalla ilmaistuna sana on anxietatem, joka on hyvin lähellä englannin sanaa anxiety. Ikuisuusdiagnoosini on yleinen/sekamuotoinen ahdistuneisuus ja sitä lähden nyt taas työstämään. Liian pitkään olen hoitanut ongelmaa lähinnä pitämällä itseni kiireisenä. Tämä on terapiakausistani kolmas kerta. Ensimmäinen oli 2007-2011, toinen 2013-2015 ja nyt kolmas 2021 ja siitä eteenpäin.

Terapiakäynnin jälkeen olen pääni sisällä kuin pieni poika keskellä peltoa juuri myrskyn jälkeen. Nyt pärjää hyvin siihen asti, kun seuraava osuu kohdalle.

Tämän kirjoittaminen tuntui vaikealta. Kellotin yhdeksän minuuttia ja viisikymmentäkuusi sekuntia.

En malttanut mennä lepäämään, vaikka tämä jatkuva koneella istuminen saa hieman ison pyörän heittämään. Piti tulla vielä vähän pelailemaan ja koodailemaan lasten nukkumaanmenon jälkeen.

On mukavaa huomata, että aluillepanemaani WordPress-startteriteemaa on todella laajasti käytetty nettisivujen rakennuspalikkana. Uusimpana tuli vastaan uudistunut Kaaoszine, jossa on myös pohjateemaani, elämäntyötäni, kätteni jälkeä. PublicWWW:n haun perusteella Air-light pohjateemaa on käytetty tuhansilla verkkosivuilla. En ole toistaiseksi raaskinut maksaa siitä, että olisin nähnyt muuta kuin maistiaisia, mutta jo aiemmin tietooni on mutkien kautta tullut, että useampi digitoimisto käyttää teemaa toteutuksissaan. Tämä on ihan mieletön saavutus uramielessä.

Kehitän Air-light -teemaa päivittäin ja etenemisen näkee reaaliajassa GitHubissa. Uusimpana julkaisimme Air Blocks -lohkokirjaston. Lisää lohkoja on tulossa pian.

Yllä olevan videon otin testimielessä ScreenToGif-sovelluksella Windowsilla. Macille näitä on enemmän tarjolla, mutta Windowsille en ole löytänyt aikaisemmin sopivaa.

Open source on ihanaa. Huomenna jatkuu. Hyvää yötä!

Olen ollut kohta kuusi päivää sisätiloissa ja yhtä pitkään tässä perhanan flunssassa. Onneksi paranemaan päin. Tänään on lähinnä yskittänyt, mutta nenä on auki ja vointi parempi. Tyttärelle nousi yöllä kuume, vaikka viime viikolla hän oli samasta syystä pois koulusta. Koko perheen flunssakierre on valmis. Ei saat…

Tänään ei ole ollut kirjoittelufiilis, mutta yritetään. Saattaa johtua siitä, että koodin kirjoittamista on takana 7 tuntia, 17 minuuttia, 19 sekuntia, joka on 42,82 % paremmin kuin keskimäärin tiistaisin.

En saanut yöllä taaskaan unen päästä kiinni ajoissa, sillä limaa valui kurkusta alas ja huoneenlämpötila oli noussut yli optimaalisen 21 asteen jopa 24,5 asteeseen asti. Kämppämme lämpenee liikaa heti kun sulkee ikkunan. Katsoin tanskalaisen sotaelokuvan ja olinkin sen myötä koko yön poterossa väistelemässä luoteja.

Väsytti. Edes kahvi ei meinannut auttaa kun kömmin etätoimistolle ja laitoin musiikkia soimaan. Aamu alkoi takkuisesti, mutta koodi lähti kuin lähtikin luistamaan. Silti on ollut jotenkin poikkeuksellisen stressaava ja sekava päivä. Rouva ilmoitti aamulla, että kaupan persiljahylly ammottaa tyhjyyttään. Myöskään kalakeittoa ei lounaaksi ollut saatavilla. Mikähän siinä on, että hyllyjä ei vaan täydennetä ajoissa? Jäipä siis ruoanlaitto ja tilasin lounaaksi Woltilla Subwaysta leipää.

Black Fridayn ”tarjouksia” satelee. En edelleenkään osta mitään. Älä osta sinäkään.

Kaveriryhmässä Telegrammissa keskustellaan siitä miten Twitteristä on tullut ankea paikka. Pitäähän se paikkaansa, mutta sama koskee koko Internetiä. Netissä on ihmisiä enemmän kuin koskaan, joten tottakai se ryönä näkyy eniten. Negatiivisuus saa aikaan provokaatiota, joka aiheuttaa kiivasta keskustelua. Algoritmit rakastavat läyhäämistä ja nostavat ”kohuja” aina uudestaan trendeihin. Ennen nykynetin vitsausta, eli somepalveluiden ”suosituimmat ensin” -lähestymistapaa, öyhötys ei saanut jalansijaa tässä mittakaavassa.

Itse olen ikäisekseni ollut netissä niin pitkään kuin muistan ja elänyt sitä aikaa kun nettiä ei todellakaan tullut jokaisen kotiin. 90-luvulla netissä oli 0-5 prosenttia maailman väestöstä. Vuonna 2021 netissä on peräti 65.6 prosenttia maailman väestöstä (lähde). Ei siis mikään ihme, että myös enemmän idiootteja näkyy linjoilla.

Muunmuassa näistä syistä olen netissä melko paksunahkainen. Minua ei paljon hetkauta, jos näen jotain paskaa. En hirveän usein blokkaile tai hiljennä ketään, koska en mene mukaan ikäviin keskusteluihin, ellei minulla ole todella huono päivä. Niitä ei onneksi ole ollut pitkään aikaan.

Nyrkkisääntö on: Vältä paskaa, jos et halua saada paskaa niskaasi.

Tweettiketju aiheesta:

Näin teet Twitteristä huomattavasti mukavamman paikan:

Tweettaa:

– Meemejä
– Vitsejä
– Positiivisia juttuja
– Kissavideoita
– Kivoja piristäviä vastauksia
– Mitä sulle kuuluu? saa olla huonoakin
– Hyviä biisejä
– Huomioita
– Omia juttuja, joista muillekin iloa
– Berliininmunkki

— Roni Laukkarinen (rolle.social) (@rolle) November 22, 2021

Tuoreimpaan aiheeseeni liittyen nostan edesmenneen isäni kommentin, jonka hän jätti minulle 27. lokakuuta 2017:

Johtuisiko ”innottomuus” siitä, että elämässäsi on nykyään toisenlaista intoa kuin nuorempana? On vähemmän aikaa kirjoitella ”vanhaan malliin”. Pelkästään työ vie lähes kaiken ajan. Loput menee perhe-elämään ja muuhun aktiviteettiin, niin livenä kuin somessa.

Todo-listasi on pitkä, joten asioita joutuu priorisoimaan mitä tekee ja mitä jättää tekemättä. Varmaankin siksi Rollemaa, joka mielestäni eniten on edustanut sinulle henkilökohtaista purkautumiskanavaa, ei enää ole samalla tavalla listan kärjessä, jossa se ehkä oli nuorempana.

Toki Rollemaata edelleen luetaan, sillähän on paljon kävijöitä, vaikka uusia juttuja ei niin tiheään syntyisikään. Hakukone esim. voi heittää sivuillesi nuoria, jotka painiskelevat samanlaisten ongelmien kanssa kuin sinäkin olet painiskellut ja saavat jutuistasi ehkä vertaistukea.

Minäkin käyn kurkkaamassa säännöllisen epäsäännöllisesti, oletko kirjoitellut mitään uutta. Nyt oli kolme uutta juttua viime käynnistäni, josta ei kovin kauan ole :)

PS. Jos joskus kirjoitat elämänkertaa, niin Rollemaassa on paljon materiaalia siihen :)

Miten hyvin hän minut tunsikaan. Onneksi olen noista ajoista saanut kirjoittamisintoni takaisin. Ehkä se ei koskaan kadonnutkaan? Kirjoitin liian ”tavoitteellisesti”, joka nosti kynnyksen tarpeettoman korkeaksi. Kirjaa aloitin kirjoittamaan varsinaisesti vasta vuonna 2020. Ehkä sen elämänkerrankin joskus kirjoitan. Siihen riittänee tosiaan, että ammennan tämän blogin materiaalista ja lisään väleihin sellaista ”rankempaa” materiaalia, josta en ehkä ole kirjoittanut. Kaikki ajallaan.

Post scriptum: Päivä 4 flunssassa. Silti olen töissä, koska en osaa muutakaan. Ei enää paha.