Ensimmäinen joulukuuta. Terapiapäivä. Kerron tämän viikon synkimmistä hetkistä. On niitä onneksi hyviäkin päiviä. Töissä koulutan uutta tyyppiä. Hyvä ensimmäinen päivä.
Miten kello on jo 21:15? Ei meinaa jaksaa taas mitään.
Uuden joulukuusen valon ketju on rispaantunut poikki. Minun tuuriani. En jaksa reklamoida. Tilaan netistä uudet valot. Rahaa palaa, mutta sitä on joulu.
Traakkipuistani kuivuu lehtiä. Siis molemmista. En ymmärrä mikä on ongelma. Planta on toiminut hyvin ja olen tehnyt ohjeiden mukaan. Kunhan ei kokonaan kuole.
Haluaisin ennen vuodenvaihdetta julkaista uutta musiikkia. Vaikka sitten sen kesäbiisin tai balladin viimeistellyt versiot. Vuodenajasta viis. Ei meinaa jäädä aikaa ja energiaa nyt musiikille, se harmittaa.
Äh. En jaksa ajatella. Juuri nyt olo on vaikea. Kohta menen kyllä lepäämään.
Firma. Elämä.
Päivä on liian pitkä. Aivan liian pitkä. Unilla piti olla jo ajat sitten. Työpäivän jälkeen omistajien palis ja loppu on historiaa. Olen tämän päivän osalta maaliviivalla. Tai itseasiassa sen ylittäneenä, kaikkeni antaneena.
Paljon olisi sanottavaa, vaan ei ole energiaa. Tytär papattaa ovensuussa kotiin tultuani, vaikka nukkumaan pitäisi olla menossa. Näen hänet kolmevuotiaana. Suloista. Yllätyshalaus väliin ja sanomaan pojallekin vielä hyvää yötä.
Huomenna uusiksi.
Aivan tavallinen tiistai
Aika perus tiistai. Työpäivä sujuu hienosti. En osaa kirjoittaa mitään järkevää. Ajatukset ovat täsmälleen samat kuin vuosi sitten tiistaina:
Silmäluomet painuvat kiinni. On vasta tiistai, mutta tuntuu kuin olisin käynyt läpi toisen maailmansodan. Ehkä se on tämä pimeys, vuodenaika ja työpäiviin sisältyvä intensiivinen aivolohkon käyttöaste.
Arjessa on vielä kiireen tuntua, mutta onneksi pian aletaan rauhoittumaan joulun viettoon.
Maanantai
Herääminen 6:20 onnistuu, kun joudun nousemaan pystyyn sammuttaakseni herätyskellon. Riennän heti ulos lenkille. Pimeässä ja kylmässä on mälsää juosta, mutta tunnen kuinka energia virtaa väsyneeseen kehooni. 8:20 saan pahan paniikkikohtauksen. Ei siitä tai sen taustoista tämän enempää, en halua palata sinne. Tilanne menee ohi ja ehdin töihinkin ajoissa.
Työpäivä on vilkas, kuten maanantait yleensä. Tehtävä toisensa jälkeen tulee valmiiksi. Yht’äkkiä kello on jo kuusi illalla, mitä ihmettä? Olen ollut äärimmäisen tehokas. Uuden version saavat air-light, air-blocks, devpackages ja macos-lemp-setup.
Kotona rojahdan suoraan pötkölleen. Vaimo on ostanut suklaata. Glögiä kaveriksi. Tämä päivä alkaa olla pikkuhiljaa tässä…
Ensimmäinen adventtisunnuntai
Päivän epistola:
Aamulenkki Juhan kanssa, perinteinen Jyväsjärven kierto
