Ihan hyvä päivä. Onnistumisen fiiliksiä töissä. Muutama voittopeli Overwatchia illalla. Kurkussa on 🌵, vieläkin. Yskittää.
En mene huomenna terapiaan.
Neljäs päivä sisällä. Tilaan lempikirjani kirjahyllyyn, aion lukea sen kolmatta kertaa.
Mieli on matala.
Huomenna uudestaan.
Töitä 9-18. Vähän liikaa nyt tuntuu olevan tekemistä. En vieläkään ole päässyt kunnolla tekemään yrittäjän tärkeintä hommaa, eli myyntiä ja markkinointia. Mutta kuten aiemmin pohdittua, tammikuu menee varmaan tässä kaaoksessa.
Tänään tehtäviä kategorioista:
Aivan liian monta eri asiaa yhdelle ihmiselle.
Nyt on joutunut lykkäämään tehtäviä seuraaville päiville. Mutta toisaalta, yritän monesti saada maailman valmiiksi saman päivän aikana. Suhtaudun tehtävien aika-arvioon ylioptimistisesti.
Pitää muistaa, että olen flunssassa. Kurkussa on kaktus ja päästä heittää. Silti teen yhdeksän tunnin työpäiviä. Hulluutta.
Pakko yrittää relata. Edes jotenkin. Muuten tähän kuolee.
Töitä 9-00, eli 15 tuntia putkeen. Mitäpä tuohon sanoisi. Haluan saada aikaan hyvää. Aina ne tunnit ei riitä.
Viikon aikataulu näyttää tältä (data obfuskoitu, tottakai):
Ei nämä ole ihmisen päiviä. Etänä on silti mukava puuhastella, vaikka kellonympäri.
Ahdistaa, kun en suonut ajatusta tänään millekään muulle kuin koodille. OCD pistää taas täysiä kapuloita rattaisiin. No, parempi että tulee hyvää, vaikka sitten näin.
Onneksi tämä on tällä tietoa viimeinen aktiivinen työstöprojekti. Haluan jo täysillä sen markkinoinnin, myynnin ja sisällöntuotannon kimppuun. Kaikki ajallaan. Todennäköisesti helmikuussa asettuu…
No niin. Pitihän se arvata. 21 päivän lenkkiputki ja seitsemän ja puolen kuukauden terveenäolo päättyi sairastumiseen. Lapset ja vaimo ovat olleet tällä viikolla flunssassa, joten eipä tuolta voi loputtomiin välttyä.
Kai se on hyväksyttävä että vähintään kaksi kertaa vuodessa tulee oltua kipeänä. Sairastelu on hanurista, mutta ei auta. Pitää katsoa huomenna vointia. Lähtökohtaisesti etätöitä kuitenkin jaksamisen mukaan.
Lauantai on tehty hyvistä asioista. Nukun niin pitkään kuin nukuttaa. Tällä kertaa unta kertyy kahdeksan tuntia ja kolmekymmentä neljä minuuttia. Sopiva määrä. Aamurutiinit tulille ja lenkkivaatteet päälle.
Jään katsomaan Himohamstraajat vaimon kanssa sohvalle. Jakso on kuitenkin niin pitkä, että päätän lähteä juoksemaan ennen isomman nälän yllättämistä. Lenkki on mahtava. Katatonian uusi levy soimaan ja täysiä eteenpäin.
Kun saavun kotiin, Veera briifaa jakson lopun. Hämmentävä mielenterveydellinen sairaus kyllä tuo keräilypakko. Isäni ja mummoni kärsivät lievästä sellaisesta.
Tänään olen elänyt hetken kerrallaan. Nautin näistä viikonlopuista, kun ei tarvitse tehdä mitään.
← uudempia 1 … 143 144 145 146 147 … 236 vanhempia →