Sunnuntai menee jotenkin nopeasti. Herään myöhään, koska nukun myöhään. Ei mitään halua lähteä ulos, siellä tuulee liikaa. Koko maassa on tänään tuulivaroitus. Sen sijaan kaikki muut lähtevät pihalle, Manu potkimaan uutta jalkapalloaan. Ehkä jokin toinen päivä lähden itsekin, nyt päätän ottaa omaa aikaa, juoda parit kahvit ja olla vaan.

Jumitan somessa aikani. Sitten on aamupalan vuoro. Ihan sama, vaikka kello on jo yli puolenpäivän.

Syötyäni alan päivittämään uutta nerokasta asiakaslistaa. Taulukkolaskentajutut ovat niin kivaa puuhaa, että päivä vaihtuu illan puolelle. Lapset tulevat kotiin. Lotta on löytänyt kirppikseltä uusia vaatteita ja on niistä iloinen. Manikin saa uuden hupparin.

Unohdan pelata. Joten otan takaisin illasta. Pakko päästä nollaamaan aivot vielä päivän päätteeksi. Toivottavasti ei mene valvomiseksi.

Päivän saldo:

• 15km lenkki
• Kirjoitus: Having a lovely time on Mastodon, but returned to Twitter anyway – here’s why
• Karkkia
• Overwatch 2, tosin vain pari pikaista peliä
• Kirja: Outlive
• Sarja: Barry

Oikein mukava päivä.

Mukava päivä. Nyt väsyttää. Edellisyö on mennyt valvomiseksi. Kun aivot käyvät kierroksilla, ei vain tule uni silmään.

Lenkittömyys on hieman harmittanut takaraivossa, mutta ei vaan jaksa juosta väsyneenä, ei vaan jaksa, ei vaan pysty. Lauantaina ja sunnuntaina kyllä juoksen, jos ei sada kaatamalla.

Työpäivän amatempaus on menestys jälleen. Höhötän edelleen vastauksillemme.

Kun muut lähtevät toimistolta, jään vielä tekemään pariksi tunniksi töitä. En tykkää jättää vastaamatta viesteihin viikonlopun yli. InboxZero, TodoistZero, LaskutusZero, AspaZero, ProjektityökaluZero. Olen kaikkeni antanut ja kaiken hyvän ansainnut. Nyt on oikeasti onnistunut, hyvä fiilis, eikä haittaa yhtään, että perjantaityöpäivä venähtää puoli kuuteen.

Tuottava, mukava, hyvä olo. Olen tyytyväinen itseeni. Sain aikaan kaiken mitä pitikin. Hyvä minä.

Nyt offline. Lepo. Jos saunassa kävisi viikonloppuna. Siinä sitä jotakin jo on…

Koko päivä töitä. En tiedä oliko sen arvoista. Pitäisi vielä kastella kukat, tehdä budjetti, pestä hampaat, käydä suihkussa, hengitellä, lukea. Jonkin näistä jätän väliin. Pesulle ja nukkumaan, oisko mitään?

Yesterday’s the past, tomorrow’s the future, but today is a gift. That’s why it’s called the present.

Bill Keane

Niinpä. Tänään en käyttänyt lahjaani hyödyksi. Huomenna otan rennosti. Lupaan.

Väsynyt keskiviikko. Fiilis on silti hyvä.

En jostain syystä jaksa sepostaa päivääni enempää tänään. Tsekkaa vaikka täältä lisää.