Ei jatkoon

Tänään on möykkypäivä. Ei mitään järkeä, eikä mitään syytä. Koska en saa oloa millään muulla pois, keskityn koko päivän Exceleihin. Teen tuntikausia laskentataulukkoa, mutta nyt on firman data kunnossa. Videopelit eivät lähde. Mikään ei nappaa. Ehkä huomenna parempi päivä.

Pohdintaa luovuudesta ja tuottavuudesta

Juoksulenkillä pohdiskelin itseäni ja sitä mistä luovuuteni syntyy. Tuotteliaisuudessani on oikeastaan ollut aina sama kaava: Kun selaan nettiä, saan kipinän tehdä omia verkkosivuja. Kun luen kirjoja, saan kipinän kirjoittaa. Kun kuuntelen musiikkia, saan kipinän säveltää omia teoksia. Tykkään siis tehdä sellaista, mitä itsekin kulutan.

Poden usein ahdistusta siitä, että en pääse käyttämään aikaani kaikkeen mihin minulla olisi hinkua. Levyn jos toisenkin olen jo julkaissut, mutta kirja jäi puolitiehen toistaiseksi. Mutta tämän iänikuisen räntin lopputuloksena on aina se, että ei yhdellä ihmisellä riitä aika kaikkeen. On valittava yksi asia kerrallaan ja keskityttävä siihen.

Lomalla nämä ajatukset korostuvat, koska ei ole edes sitä yhtä asiaa. Mutta loma on käytettävä lomailuun, ei tuottavien asioiden tekemiseen. Näin olen tällä kertaa päättänyt. Musiikki, kirjat ja muut suuret saavutukset saakoon odottaa. Arkena olen päättänyt keskittyä bisneksiin, sillä niiden lennossa pysyminen varmistaa sen, että voin vanhempana keskittyä vaikkapa siihen kirjaan ja musiikkiin.

Tiedän osaavani kirjoittaa. Tiedän osaavani soittaa ja säveltää musiikkia. Tiedän olevani hyvä yrittäjä ja johtaja. En ole aina tiennyt, enkä tajunnut. Edelleen tulee hetkiä, että pidän itseäni ihan paskana, eikä itsetunto ole vieläkään 100%. Mutta se on 80%. Ja se on paljon parempi kuin vuosia sitten, jolloin se oli lähempänä nollaa.

Kirja-asiassa tiedän, että pystyisin kirjoittamaan arjen pyörityksen ohessa, mutta tiedän myös, että se olisi liian kuormittavaa. Suhtaudun tekemisiini aika kunnianhimoisesti ja kirjoittamisesta tulisi helposti liian suorittavaa. SItä se on jo nyt, kun olen sitoutunut kirjoittamaan päivittäin tätä lokikirjaa. Mutta suorittamisesta ei tarvitse tulla pakkopullaa. Kirjan kirjoittamisessa on vaan isompi riski kuluttaa itseään, kun se on vähän mittavampi juttu kuin kymmenen minuutin blogipostaus.

Olen kuitenkin kasannut itselleni aiheideoita ylös kirjasivulle odottelemaan. Ne tulevat sieltä sitten kun tulevat. Jos saisin joskus kustantajan, joka innostuisi minusta, tietäisin että kirjan kirjoittaminen ei myöskään menisi ”hukkaan”. Sen turvin voisin panostaa enemmän arkena ja lomillakin.

Ehkä suurin pelkoni luovuuteni toppuuttelemisessa on, että jos en nyt kirjoita tai musisoi, mitä jos kupsahdan ja kaikki potentiaali jää hyödyntämättä? Jos isäni tavoin ainoastaan blogikirjoitukset jäävät nettiin elämään, mutta muut merkit jäävät vain parin läheisen muistoihin? Toisaalta, tarvitseeko jättää jälkeään? Ei välttämättä. Mutta haluaisin saada aikaan jotain. Haluaisin löytää sen lopullisen merkityksen. Haluaisin olla se Laukkarinen, joka tiedetään jostain. Mutta ehkä tämä on vain kasvava egoni, joka puhuu, hyi, mene pois.

Loppupeleissä täytyy muistaa, että luovuuskin lähtee siitä, että itse nauttii asioista, joita tekee. Muut tulevat seuraavana. En esimerkiksi omaa musiikkia tehdessäni mieti kukahan tätä kuuntelee, vaan tykkään itse kokeilla erilaisia syntetisaattoreita ja katsoa mitä saan aikaan. Sama homma teksteillä; Haluan jäsennellä ajatukseni ylös ja katsoa millaista tulee. En odota, että kukaan lukisi tekstejäni. Mutta ”todellisissa” teoksissa eli julkaistavissa biiseissä ja teksteissä on kuitenkin se olettamus, että lopputuloksista nauttii joku muukin. Mitä isompi teos, sitä enemmän teoksen tarkoitus on antaa aivan jollekin toiselle hyötyä tai nautintoa. Se on ristiriitaista, mutta välttämätöntä.

Jos kerrataan, mihin tällä hetkellä pistän kaikki paukut:

  • Perhe
  • Firma, liiketoiminnan pyörittäminen, tiedolla johtaminen (taulukkolaskenta)
  • Juokseminen, maratoniin treenaaminen
  • Blogi, tai enemmänkin tämä päiväkirja
  • Vapaa-aika (Overwatch, lukeminen, some, palvelimet, tietokoneet)
  • Terapia, henkinen hyvinvointi

Mihin ei jää paukkuja:

  • Kirjan kirjoittaminen
  • Musiikin tekeminen
  • WordPress-skene
  • Matkustelu (en ole toisaalta koskaan tykännyt)
  • Kaikki muu ylimääräinen

Lista näyttää muuten aika samalta kuin vuonna 2022 tammikuussa ja 2022 helmikuussa, paitsi että olen pudottanut pois kaikenlaiset ylimääräiset kuten jopa koodaamisen. En enää koodaa, paitsi lomalla ja silloinkin jotain jota ei ole kukaan muu kehittänyt, yhtä omaa vapaa-ajan juttua kerrallaan, josta saan valtavasti kiksejä (hyvänä esimerkkinä Mastodon Bird UI tällä hetkellä). Nämä ovat pyrähdys-tyyppisiä rupeamia, jotka vakiinnuttuaan tasaantuvat. Ne pitävät taitoa ja mielenkiintoa hyvin yllä.

Koodaamisen pois pudottaminen päiväjärjestyksestä oli ylipäätään parasta mitä tässä reilun vuoden sisään on tapahtunut. Niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Niin paljon kuin pidänkin koodaamisesta, pelkkää CSS:ää koodaamalla olisivat taitoni menneet hukkaan esimerkiksi yrityksessäni. Se, että pääsen tekemään arkisin rahaan liittyviä asioita (rakastan numeroita), laskelmia, taulukkolaskentaa (tällä hetkellä mm. tärkeimpänä ylläpitoasiakkaiden ja verkkotunnusten lista, joka on elintärkeä ja jota on tehtävä lomallakin joka päivä vähän eteenpäin), asiakaspalvelua, markkinointia (kirjoittamista) ja tyyppien työn ja työkalujen kehitystä on aivan uskomattoman hienoa. En suoraan sanottuna näin jälkiviisaana ymmärrä, miten koodasin projekteja niinkin pitkään samalla kun yritin rimpuilla ja pitää muun paletin kasassa. Nyt on prioriteetit kohdillaan.

Niin vaan ajatukset eksyivät työasioihin, taas. Mutta se mitä olen jälleen kesälomalla oppinut, on että työ on intohimoni ja asia joka tuo paljon rutiinia elämääni. Lomalla ei ole muuta kuin häilyvä aamurutiini (lenkki, aamupala, kahvi) ja häilyvä iltarutiini (kasvit, budjetit, päiväkirja), mutta niiden välissä on tyhjä aukko. Tämä tyhjä aukko pitäisi jollakin ilveellä osata täyttää rentoilulla ja lepäilyllä, jonka olen todennut olevan minulle äärimmäisen vaikeaa. Mukamas aina pitäisi kehitellä jotain tuottavaa tekemistä.

Tästähän tulikin vähän pidempi torstaipohdinta. Mutta se oli sen arvoista.

Nyt juon toisen kupin kahvia. Ehkä tällä päätöksellä naulaan itselleni vielä kerran: Älä tee lomalla mitään kuormittavaa, niin jaksat paremmin elokuun myllerryksessä. Eihän tässä mennytkään kuin 20 lomapäivää 31:stä, jotta tämän tajusi.

Viikko 1811

Viikko 1811/4172. Jos hyvä tuuri käy ja elän elintapojeni perusteella arvioimani elinajanodotteeni mukaisesti 87-vuotiaaksi, reilut pari tuhatta samanlaista siis jäljellä. Elämänlangan kulumisen seuraaminen rauhoittaa.

Tämä keskiviikko eroaa viime keskiviikosta siinä, että ongelmia ei ole rentoutumisessa. Päivään on kuulunut juoksemista, koodia ja elokuva vaimon kanssa.

Tässähän tämä menee. Ulkona on mukavan sateista, ukkonenkin jyrähtelee.

Taidan vielä datailla hetken. Ei ole kiire minnekään.

Iltakävely satamassa

Laine liplattaa leukaani vasten. Vedän pitkiä vetoja, kun uin rauhallisesti vähän kauemmaksi rannasta. Ihmisiä ei ole juuri missään ja taivas on pilvinen. Näyttää siltä, että pian sataa vettä. Uin vielä pari lenkkiä ja sitten suuntaan takaisin kohti rantaa.

Tepastelen hetki rantaa pitkin ja kapuan takaisin rantakivikolle kastamaan jalat veteen ja puhdistamaan Crocs-pistokkaani hiekasta. Kävelemme vaimon kanssa ja katselemme lintuja, jotka näyttävät hassun pöhöttyneiltä ja uneliailta. Yksi nukkuu rannan lähettyvillä, toinen kelluu vedessä kuin pallo. Varmaankin Rantasipi kyseessä, lokkia rauhallisempi, harmaanrusehtava pullea ja lyhytjalkainen lintu.

Tulee viileä ja tuuli yltyy. Katselen rannassa jykevää pilvimuodostelmaa. Tavallaan pidän tällaisesta säästä. Se on kuin mielenmaisemani keskivertopäivänä, eli ei oikein osaa päättää mitä on. Eli ahdistaa kaikki, mutta sitten tavallaan elämä on ihan mukavaa. Pilvet kuuluvat asiaan.

Toivon, että en vilustu. Päätämme mennä Sataman kahvilaan kuumalle kaakaolle. Näyttää olevan myös herkullisen näköistä graavilohileipää tarjolla, joten otamme sellaiset. Kaakao lämmittää. Katson horisonttiin ja kuuntelen ohimenevän laivan sumutorven ääntä. Pakenen ajatuksiini. Maailman häly hiljenee ja ongelmat tuntuvat mitättömän pieniltä. Palaan muistoissani hetkeksi menneisyyteen. Aina ei ole ollut näin hyvin. Aina en ole voinut näin hyvin. Aina ei ole ollut varaa neljän euron lohileipään ja kolmen euron kaakaoon, vaan siinä on ollut monen päivän ruokabudjetti. Tästä hetkestä on syytä olla kiitollinen.

Kaupasta jotain sipsiä ja mandariinilimonadia mukaan. Ulos tullessamme jo ripsii vettä. Kävelemme rauhallisesti pitkin Jyväskylän Paviljongin katua. Osoitan Lutakon myynnissä olevia asuntoja ja totean, että maksavat yli puoli miljoonaa, kattohuoneistot varmaan miljoonan. Vitsailen ääneen, että ehkä joskus kattohuoneisto tuolta, johon vaimo toteaa, että meillähän on jo kattohuoneisto. Totta. Toteamus maadoittaa ja muistuttaa, että emme tosiaan ole pohjalla, vaan huipulla. Täydellistä, vaikka talo ei olekaan 2020-luvulla rakennettu. Sadan neliön vuonna 2006 rakennettu kattohuoneisto kahdella vessalla, kolmella makuuhuoneella ja omalla saunalla on aivan yhtä luksusta meille.

Rautatiesillan ylitettyämme sataa hiljakseen. Veera virittelee kaupasta ostamaansa halpis-sadetakkia ylleen ja minua naurattaa. Parisataa metriä matkaa kotiin ja toisella on hihojen kanssa ongelmia. Vesipisarat osuvat naamalleni ja hymyilyttää. Autan rouvalle päähän hupun, joka ei meinaa asettua takkutukkansa kanssa.

Aurinko laskee pilvien taakse horisonttiin. Päivällä tuntui siltä, että ei oikein innosta lähteä ulos ihmisten ilmoille, koska kaikki ahdistaa. Tuntuu, että olen pieni tunnepallo, joka ei voi tehdä mitään ahdistumatta. Nyt kuitenkin muistan, miksi heittäytyminen kannattaa. Se on elämää. Ja elämä on elämistä varten tarkoitettu. Sisällä jököttäminen on myös aivan OK, mutta välillä se saa mielen matalaksi, sillä lomalla virikkeet ovat vähissä ja kun nuo tyhjät kohdat täyttää lähinnä somen negatiivisuus ja nettipelien toksisuus. Silloin ei paljon jää jäljelle. Lapsetkin pelaavat lähinnä pleikkarilla tai puhelimellaan.

Olen nyt tyytyväinen, ettei isompia kesäsuunnitelmia ole. Tällaisia päiviä kun saan muutaman lisää loppulomalle, niin siinä on onnistunut loma. Ja vielä on 13 päivää jäljellä tätä autuutta.

Illalla totean, että pesukoneen moottori on vihdoin hajonnut. Tätä oltiin vähän odoteltu, kun kone pitää melkoista ääntä. Boschin kone kesti 8 vuotta. Koneessa on muutakin pikkuvikaa ja oven saranaa pitelevä osa on melkein peruuttamattomasti haljennut, joten tilaan siltä istumalta uuden kuivaavan pyykinpesukoneen Gigantista toimituksella ja vaihdolla, niin ei tarvitse miettiä. On hienoa että tähänkin on varaa tällä tavalla, vaikka kesälomasäästöjä pitääkin vähän poltella. Kone tulee vasta maanantaina, joten loppuviikon pyykit pitänee hoitaa itsepalvelupesulassa. Jostain syystä tämä ei edes harmita ja ahdista yhtään, kun päivä on muuten ollut niin mukava.

Elämä maistuu hyvältä.

Lomatekemistä

Olen tylsä ihminen näin lomalla, joten annetaan tekoälyn kertoa lomatekemisistä.

”Lomalla kannattaa ehdottomasti nauttia rentouttavista ja vähemmän kuormittavista aktiviteeteista.” – no shit, Sherlock.

Pistetään robotin vastaukset listaan ja reagoidaan niihin.

Lue hyvä kirja: Ota aikaa lukemiselle ja uppoudu mielenkiintoisen kirjan maailmaan.

Luen joka päivä. Tällä hetkellä keskimäärin noin puoli tuntia päivässä. GoodReads-profiilini on auttamatta jäljessä, kun tiheimmillään luen kirjan pari viikossa. En jaksa kaikkea listata sinne heti lukemisen jälkeen, vaan laitan myöhemmin kerralla yhdessä pompsissa ylös. Paikallisesti kirjojen eteneminen tallentuu aivan mahtavaan Turn-appikseen.

Kirjat, joiden kannen olen viimeksi sulkenut:

  • Johann Hari – Kadonnut keskittymiskyky
  • Peter Attia – Outlive
  • Tiina Holmgerg-Kalenius – Elämää koulukiusaamisen jälkeen
  • Sanna Aulankoski, Maaret Lundahl – Voimat takaisin
  • Richard Shepherd – Epäluonnolliset syyt: Oikeuspatologin elämä ja monet kuolemat
  • Chris Bailey – The Productivity Project: Accomplishing More by Managing Your Time, Attention, and Energy

Kirjat, joita juuri nyt luen:

  • Jaron Lanier – You Are Not a Gadget
  • Nikki Sixx – Heroiinipäiväkirja (erikoispainos)
  • Ryan Holiday – The Daily Stoic: 366 Meditations on Wisdom, Perseverance, and the Art of Living

Katso elokuvia tai TV-sarjoja: Rentoudu sohvalla ja katsele lempielokuviasi tai löydä uusia mielenkiintoisia sarjoja.

Voi kyllä. Sarjat ovat jääneet vähiin, mutta ainakin Outlanderin seitsemännes tuotantokausi on kovaa kamaa. Leffojenkatselumeininkiäni voi seurata osoitteessa rollekino.fi, viimeksi eilen kävin elokuvateatterissa.

Käy luonnossa: Vietä aikaa ulkona luonnossa, kävele metsässä, nauti puistossa tai käy rannalla.

Neljä kerta viikossa juoksulenkki. Tämän lisäksi yritän kävellä aina kun tulee sellainen fiilis. Olen käynyt vain kerran uimassa tällä lomalla, vielä toisen kerran voisi käydä joku päivä.

Tee piknik: Pakkaa eväskori herkuilla ja lähde piknikille ystävien tai perheen kanssa.

En ole oikein piknik-ihminen, mutta miksipä ei?

Nauti kulttuurista: Vieraile museoissa, taidegallerioissa tai käy näyttelyissä.

Ei ole minun juttuni. Jyväskylässä on aika vähän museomeininkiä, eikä muualle oikein ole hinkua.

Rentoudu musiikin parissa: Kuuntele lempimusiikkiasi tai kokeile uutta musiikkia.

Nytkin soi musiikkia. Leprous – Rewind, progressiivista metallia. Ilman musaa olisi aika ankeaa. Pidän toki myös hiljaisuudesta.

Tee joogaa tai meditoi: Harjoita joogaa tai meditaatiota rentoutuaksesi ja rauhoittaaksesi mieltäsi.

Olen yrittänyt, mutta jäänyt lähinnä hengittelyharjoituksiin. En millään saa varattua aikaa tai tilaa meditoinnille. Tekisi varmasti hyvää. Keskitynkin lähinnä kävelyyn ja juoksemiseen ilman laitteita tai virikkeitä, kaipa sekin on omanlaistaan meditointia.

Kokkaile tai leivo: Kokeile uusia reseptejä ja nauti ruoanlaitosta tai leivonnasta.

”Nauti ruoanlaitosta”? Hauska vitsi. Ruoanlaitto on sellainen asia, jota en yksinkertaisesti voi sietää. En ole ruokaihmisiä.

Nauti kylpylästä tai saunasta: Hemmottele itseäsi kylpylässä tai saunassa.

Sauna toimii! Viimeksi eilen. Pitäisi ehdottomasti useammin. Kylpylät ei ehkä ole minun juttuni, mutta kyllähän sellaisessakin kerran vuodessa vierailee. Maksimissaan kerran vuodessa.

Pelaa pelejä: Pelaa lautapelejä, korttipelejä tai videopelejä viihtyäksesi.

Lautapelit on toinen asia, jota en ymmärrä. Suurin osa lautapeleistä pohjaa tuuriin ja en vaan tykkää seilata täysin mäihällä. Se on minusta hukkaan heitettyä aikaa. Pelit, kuten Trivial Pursuit ovat enemmän mieleeni, koska niissä voi itse edes johonkin vaikuttaa pelin kulkuun – vaikkakin jopa tässä edellämainitussakin pelissä on tuurista kiinni millainen kysymys osuu omalle kohdalle. Lautapelit eivät ole minun juttuni, ei sitten yhtään.

Piirrä tai maalaa: Anna luovuutesi virtailla ja tee piirustuksia tai maalauksia.

Haaveilin joitakin päiviä sitten akryyliväreistä. En ole saanut vieläkään aikaiseksi ostaa sellaisia. Piirsin kouluikäisenä todella paljon ja harrastin mm. sarjakuvapiirtämistä. Sitten se loppui. Muistaakseni joku haukkui kykyjäni ja veljeni oli aina parempi piirtämään kuin minä, joten meni motivaatio. Vähän sama homma tapahtui musajutuille. Itsetunto kärsi sen verran isoja kolauksia, etttä ajattelin olevani ihan paska. Totuudenperää näissä ei tietenkään ole, mutta monen sanomiset jää mieleen ja niitä uskoo mieluummin. Vaikka miten hyvin soittaisin pianoa tai piirtäisin taidetta, tuntuu siltä että turha edes yrittää.

Uskon kykyihini esim. yrittäjänä, koodarina, jopa juoksijana. Mutta en muusikkona tai taiteilijana. Ehkä jonain päivänä näytän itselleni ja muille, että minusta on tähänkin.

Kokeile puutarhanhoitoa: Jos sinulla on puutarha, vietä aikaa sen hoitamiseen ja istutuksiin.

Kasveja löytyy, mutta ei puutarhaa. Viimeksi tänään lannoitin Peikonlehden ja Kuristajaklusian. Kasvit on parhaita, mutta toistaiseksi olen kaivannut helppohoitoisia sellaisia. Multia en ole vaihtanut, varmaan pitäisi. Ehkä joskus.

Lepää ja nuku: Tärkeintä on myös antaa itsellesi aikaa levätä ja nukkua riittävästi.

Nyt on kyllä tullut nukuttua ja hyvä niin.

Muista, että loman tarkoitus on nauttia ja rentoutua, joten valitse itsellesi mieluisia ja stressittömiä aktiviteetteja. Voit myös yhdistellä erilaisia aktiviteetteja saadaksesi monipuolista lomaelämystä.

ChatGPT

Juuri näin. Tänään ohjelmassa oli hieman töitä ja Exceliäkin, mutta vain siksi, koska halusin. Onhan nimittäin se ihan parasta hommaa se, varsinkin näin heinäkuussa kun ei kukaan ole hönkimässä niskaan. Ja Excelit, ah!

1 98 99 100 101 102 227

Kirjoitukset kalenterissa

marraskuu 2024
ma ti ke to pe la su
 123
45678910
11121314151617
18192021222324
252627282930