Eksistentiaalikriisiä ilmassa. Herään kesken unien, koska Mastodon-palvelimeni ei toimi oikein. Uskon ratkaisseeni ongelman kahdeksan jälkeen, mutta väsyttää vietävästi. Painun takaisin pehkuihin, mutta en saa oikein kunnolla enää nukuttua.
Puoliltapäivin perinteinen sunnuntain kahvittelu Espresso Housessa vaimon kanssa. Tekee hyvää lähteä aina sunnuntaiaamuisin ulos. On mukavaa, että tämä tällainen on nykyään taloudellisesti mahdollista siitäkin huolimatta, että juuri tiistaina pistin kuusisataa euroa kuivaavaan pyykinpesukoneeseen.
Loppupäivä pelailua, Linux-säätöjä, lukemista, chillailua. Tänään on jotenkin pää ollut aivan sumussa. En tiedä mikä vaivaa, kun taas näin ahdistaa ja puuduttaa. Tuntuu kuin olisin saanut jotain puudutusainetta. Todella mystinen olo. Ehkä se johtuu tuosta, kun unet jäivät vähille.
Huomenna uuden pyykinpesukoneen olisi määrä saapua. Olisi tarkoitus käydä myös lasten kanssa ulkona. Ehkä huomenna on parempi päivä…
Tässä kirjoituksessa on 142 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (23:28) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Myrskyn jälkeen on poutasää
Sataa ja paistaa vuoron perään. Fiiliksetkin jotenkin heittelee. Kai se on tämä tukala, trooppinen sää.
Talo on täynnä pakattuja laatikoita.
Nyt ei oikein meinaa innostaa mikään.