Noin 90% muutosta valmiina. Tänään pysyttiin tavoitteessa.
Herään kerrankin aikaisin. En saa kunnolla nukuttua ja aamulla kolottaa jalkoja, joten päätän nousta heti ylös. Ilmeisesti yli 30 kilometriä viikossa juokseminen aiheuttaa sunnuntaisin pientä särkyä. No, ei ollut tarkoitus treenata tänään muutenkaan, koska koko päivä menee muuttoasioissa.
Lähdemme roudaamaan lasten kanssa kaikkea irtoavaa sillä välin kun Veera pesee vanhaa asuntoa. Ylitämme tavoitteen, sillä viemme kasvien lisäksi mm. telkkarit, tietokoneet, laitteet, tasot, hyllyt ja oikeastaan kaiken muun paitsi viimeiseen iltaan ja yöhön tarvittavat tavarat. Viralliselle muuttopäivälle jää enää kaikista raskaimmat asiat, joita itse emme saa vietyä.
Saan välissä kasattua kaikki IKEA-huonekalut. Pari sänkyä, pöytää ja tuoli. Puuhassa hurahtaa pari tuntia. Onneksi on boombox ja tehokas akkuporakone. Välissä suorastaan hymyilyttää. Niin onnellinen minä olen, kun kaikki tuntuu sujuvan. Stressi katoaa kokonaan jonnekin. Ehkä se on tämä edistymisen suora näkeminen ja hetkessä eläminen. Ei ole tullut ylimietittyä mitään turhan pitkään.
Vielä ennen nukkumaanmenoa viemme joitakin vaateita, kylpyhuoneen tavarat ja muuta sälää uudelle asunnolle. Käymme samalla hakemassa pari tyhjää muuttolaatikkoa. Auringonlasku on huikea näky niin korkealta. On ihmeellistä ajatella, että näkyä voi jatkossa todistaa joka ilta omalta parvekkeelta.
Uusi asunto on kaikin puolin tasokkaampi kuin vanha. Joka asiaan on panostettu. Jopa ovissa on ILOQ-lukot ja häkkivarasto metallia puun sijaan. Ikkunat ovat isoja ja aukeavat oikeasti, asunnossa kiertää ilma, kiinteistöön on vedetty giganen valokuitu jne… kaikki yksinkertaisesti toimii.
Huomenna, eli maanantaina kuudelta ylös ja loppurutistus. Kahteentoista mennessä avainten palautus. Enää ei ole paljon asioita jäljellä.
Tuntuu oudolta nukkua talossa, jossa huoneet ovat tyhjiä ja makuuhuoneessa on pelkkä jenkkisänky… mitenhän saan unta? Ainakin joka paikkaa kolottaa ja väsyttää.
Päätän sunnuntairaportin tähän. Toivotan arjen tervetulleeksi. Eiköhän tämä taas tästä.
Tässä kirjoituksessa on 314 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (22:39) mennessä
