Maanantai. Viimeistä viikkoa viedään työmaalla tämän vuoden puolella. Perjantaina aaton aattona olen jo vapailla. Sitä ennen olisi niin paljon tekemistä.
Herään liian myöhään. Lenkit jää taas väliin, koska haluan nukkua. Ollut trendinä viime aamuina. Meni taas myöhään koodatessa.
Töissä ysistä ysiin. Miten menikin niin myöhään? Jotenkin sitä vain unohtuu tekemään tehtävää toisen perään. Milloinhan ehdin elää? Ehkä tämä on sitä elämää.
Joulua kohden helpottaa. Toivon ainakin niin.
Tässä kirjoituksessa on 85 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (23:16) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Sorsien jouluruuhka
Järvi taas kierretty. Taitaa jäädä vuoden viimeiseksi kerraksi. Juttu luisti taas, erityisesti sorsilla, jotka olivat vallanneet Halssilan mutkan kokonaan. Hauska näky. Vaak, vaak, vaak. Mistähän aiheesta he kokoustivat?
Joka app ilmoittelee vuoden edistymisen; Year in music, year in movies, year in sport. Rollemaan vuoden viimeinen tulee taas vuoden viimeinen päivä.
Viimeinenkin joululahja on hommattu. Tai siis, tontut kertoivat (ihan siltä varalta, jos tätä sattuu lueskelemaan jälkikasvuni – tuskin, sillä eivät he vielä tässä kohtaa jaksa isänsä juttuja seurata). Jossain vaiheessa pitäisi vielä varata nukkumaanmenoajan jälkeen tunteroinen paketointiin. Tai siis, tontut paketoivat.
Sauna lämpenee. Mittari näyttää tässä kohtaa 37.7. Viidenkymmenen ja kuudenkymmenen asteen välillä on hyvä. Joskus kuvittelin sata-asteisen saunan olevan paras, mutta tosiasia on, että seinämittari katonrajassa ei kerro koko totuutta. Lauteelta anturilla mitattuna se on sellainen 60-70 astetta ja harvoin siitä enää kuumemmaksi lämpeneekään. Seinämittari saattaa heilahtaa jopa 120 asteeseen löylyä heittäessä, varsinkin kun meillä on sellainen metallinen, joka imee lämpöä. Nätti se on, mutta ei kerro mitään todellista dataa. Onneksi on RuuviTag.
Tänään tiedossa on rentoilua. Huomenna starttaa vuoden viimeinen työviikko, joka vaikuttaa kohtalaisen hektiseltä sekin. Sitten onneksi helpottaa hetkeksi.
