Stressin määrä lauantaina: 3h 30m
Palautumisen määrä lauantaina: 0m
Stressin määrä sunnuntaina (tähän mennessä): 45m
Palautumisen määrä sunnuntaina (tähän mennessä): 0m
Verrokkina viime viikon sunnuntaina palautumisen määrä sunnuntaina oli 6h 45m.
Syystä tai toisesta työasiat pyörivät mielessä. Viikko oli monella tapaa raskas, syistä joita en voi avata auki tässä. Täytyy hyväksyä, että toiset viikot ovat vaikeampia ja toiset helpompia.
Sunnuntai kuluu osittain työn puolella. Kehitän ja aikataulutan asioita, jotta toivottavasti säästyn ylipitkiltä päiviltä ensi viikolla. Koitan jatkossa sunnuntaina aikataululuttaa seuraavat kaksi viikkoa etukäteen. Koska tekemistä todellakin löytyy joopa 1-2 kuukaudeksi kerrallaan. Ajattele, backlogilla on niin paljon tekemistä, että vaikka kaikki laittaa kalenteriin, tehtävät eivät vähene yhtään. En muista moista tilannetta olleen aikaisemmin. Se on tietysti vain positiivinen asia.
Jos teet WordPress-bäkkiä tai tiedät jonkun, vink vink.
Tässä kirjoituksessa on 152 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (19:33) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Hetkessä eläminen
Lauantai on tehty hyvistä asioista. Nukun niin pitkään kuin nukuttaa. Tällä kertaa unta kertyy kahdeksan tuntia ja kolmekymmentä neljä minuuttia. Sopiva määrä. Aamurutiinit tulille ja lenkkivaatteet päälle.
Jään katsomaan Himohamstraajat vaimon kanssa sohvalle. Jakso on kuitenkin niin pitkä, että päätän lähteä juoksemaan ennen isomman nälän yllättämistä. Lenkki on mahtava. Katatonian uusi levy soimaan ja täysiä eteenpäin.
Kun saavun kotiin, Veera briifaa jakson lopun. Hämmentävä mielenterveydellinen sairaus kyllä tuo keräilypakko. Isäni ja mummoni kärsivät lievästä sellaisesta.
Tänään olen elänyt hetken kerrallaan. Nautin näistä viikonlopuista, kun ei tarvitse tehdä mitään.
