En saa kiskottua itseäni ylös huonosti nukutun yön jälkeen. Unipisteet 38/100. Olen nähnyt unta, jossa minua on ammuttu vatsaan niin, että kukaan ei ole huomannut mitään. Luoti vatsassani teen hidasta kuolemaa.
Aamu on kamala. Vatsaa vääntävä ahdistus ei hellitä. Mutta pojan hammaslääkärissä ei löydykään mitään hälyttävää. Hammas ei ole tulehtunut.
Lompsin samantien apteekkiin ostamaan kalleimman mahdollisen korvakuumemittarin. Pojalla ei myöskään ole kuumetta sillä mitattuna. Koko homman voisi siis summata surkeaan kuumemittariin ja meikäläisen ylireagointiin. Vuorokauden verran panikointia lähes syyttä. Tervetuloa ahdistujan arkeen.
Mieli on taas rauhoittunut. Se on tärkeintä. Iltapäivällä tilaamme pizzat.
Nyt reset.
/clear
Tässä kirjoituksessa on 117 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (22:23) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Sunnuntai on lepopäivä
Herään kahdeksan jälkeen aamulla. Tarkoitus on lähteä vaimon kanssa kävelylle ja tulla takaisin juuri sopivasti ennen kuin Suomi-Ruotsi-jääkiekko-ottelu alkaisi kello 10:40. Unet vähän venähtävät, mutta ei liikaa, torkun vain puolisen tuntia. Sunnuntaina ei saisi olla kiire minnekään.
Jännittävä ottelu, 0-3 tilanteesta 4-3 voittoon jatkoajalla. Mukavaa katsoa olympialaisten talvilajeja kuin mikäkin eläkeläinen. Hiihtoakin tuli seurattua sivusilmällä.
Jääkiekko-ottelun jälkeen katsomme elokuvan. Sen jälkeen aloitan kirjoittelupuuhat. Kirjoitan noin tuhat sanaa aiheesta ”Näin selaat nettiä mukavasti – Estä evästeikkunat, mainokset ja seurannat”, mutta sitten väsyn, käytyäni kaikki 29 selainta läpi, joista olin kirjoittanut aikaisemmin muistiinpanoja ylös. En ole vieläkään ihan satavarma selainvalinnastani, joten teksti jää jälleen virtuaaliseen pöytälaatikkooni.
Mitään järkevää ei ole tullut tehtyä. Elokuvia, kirjoja ja lepoja. Se on ihan oikein tänään.
Töks. Siihen päättyy kohtuullisen rento sunnuntai.