Nukun äärimmäisen huonosti. Syvää unta vain tunnin. Aamulla on kurkku hieman kipeä. Ei olisi pitänyt jinxata. Päätän jäädä kotiin.
Väsymyksestä huolimatta työpäivä on melko tehokas. Energiaa ei vain meinaa jäädä mihinkään ylimääräiseen.
Hieman harmittaa, että juoksuputki katkeaa nyt. Puolikuntoisena ei passaa urheilla.
Olo on nyt yllättävän hyvä. Ei säre mihinkään, eikä edes yskitä. Ehkä tämä oli joku sekuntiflunssa? Tai ei flunssa laisinkaan?
Olen hämmentynyt.
Viikko on alussa kankea. Maanantai tuntuu pahalta. Motivaatio kateissa. Tiistaina mieliala on maanantain kaltainen. Keskiviikkona ja torstaina keskittyminen on parhaimmillaan. Perjantai on usein viikon paras päivä, sillä viikon tulokset näkyvät ja viikonloppu saa alkaa.
Sunnuntai palvelee tälläkin kertaa. Muutaman kilometrin juoksemisen jälkeen lähdemme kauppakeskukseen, ensin kahville, sitten shoppailemaan. Vihaan shoppailua, mutta vaimo ja tytär hoitavat enimmät ja itse keskityn selaamaan Fediversumia puhelimellani. Pakenen kauppojen tuomaa ahdistusta mielelläni nettimaailmaan, ihan tahallani ja tietoisesti.
Puhkikuluneiden VANSsieni tilalle löytyy toiset lähes samanlaiset kengät, myöskin VANS-merkkiset. Vanhoja kenkiäni olen käyttänyt kaksi vuotta, pohjassa on reikä, josta vesi ja hiekka menee sisään. Teen ostopäätöksen alle viidessä sekunnissa. Olen surkea shoppailija, mutta tiedän mitä haluan. Kenkien pohja tai reunus ei saa olla valkoinen, täytyy olla mustaa koko kenkä täynnä.
Illaksi sushia ja Arnold’sin donitseja. Päivästä kehkeytyy erittäin mukava. Päätämme Lotan kanssa katsoa Taistelutoverit, hän ei ole tätä maailman parasta sarjaa vielä nähnyt – itselläni varmaan kahdeskymmenes kerta. Lotta sai katsomastamme Tuntemattomasta sotilaasta itsenäisyyspäivän aikaan lisäpisteitä koulun historiatunnilla. Ehkä tästäkin ropisee. Käyvät läpi juuri toisen maailmansodan juttuja.
Lisäksi ehdin vielä pelata Manun kanssa iltapelit Fortnitea. Victory Royalehan se sieltä tulee. Raasu Manu on vieläkin flunssassa. Tai jos koronaa on, ei olla enää jaksettu testata. Yskä ainakin on tiukassa. Itselläni tulee pian toinen vuosi täyteen terveenä olemista. Katsotaan miten immuniteetti toimii tällä kertaa.
Maanantai tulee väistämättä liian äkkiä. Haluaisin vain jäädä tähän pehmeään ja lämpimään oloasuun ja olotilaan köllöttelemään, edes hetken pidemmästi. Vaan ei auta. Arki jyrää väkisin päälle.
Huomenna on huomenna. Ota minut, Uni.
Lauantaipäivän agendalla:
Jälleen kerran pidemmät kirjoittelut jäävät privaattiin päiväkirjaan. Olen kai kyllästynyt avaamaan sanaista arkkuani julkisesti.
← uudempia 1 … 4 5 6