Viikonlopun etuna on se, että voi levätä ja nukkua. Tavallaan näin voisi tehdä myös arkena, mutta kun tekemistä on liian paljon, käy niin helposti ylikierroksilla, jolloin levollinen uni ei tahdo tulla. Sunnuntai on hyvä päivä rauhassa suunnitella tulevaa viikkoa ja miettiä, mitä haluaa saavuttaa.
Obsidianissani on tällä hetkellä kaikki mitä tarvitsen. On aika siistiä saada samaan sovellukseen tekstipohjaisten muistiinpanojen lisäksi todo-listat Todoistista ja spreadsheetit natiivisti niin, ettei tarvitse availla x y z sovelluksia erikseen. On vielä kivempaa upottaa näitä keskelle tekstejä. Kerrankin muistiinpanot eivät ole pirstaleina eri paikoissa.
Mihinkään mitenkään liittymättä, välillä tuntuu, että ajattelen asioista aivan eri tavalla omaan tyyliini verrattuna muihin ja sitten kun muut selittävät appelsiinin olevan banaani, en voi käsittää sitä, kun minun mielestäni banaani on banaani ja appelsiini on appelsiini. Vähän karrikoitu esimerkki, mutta sellaisia tilanteita tulee vastaan usein, jossa etenkin kirjoitettu viestintäni ymmärretään aivan eri tavalla kuin miten olen asian tarkoittanut. Vaikka asia on minun maailmassani täysin selkeä. En tunnista olevani puhtaasti neuroepätyypillinen, mutta nykytiedon valossa ja tällä mittapuulla varmasti olisin siellä spektrumilla jossain muualla kuin tyypillisyyden keskiössä.
Päivän kirjoitukseni toisaalla: Setting up a headless Obsidian instance for syncing.
