Ennätys

Lauantai alkaa ahdistuksella, mutta selviän siitä. Pakotan itseni ulos lounaan jälkeen ja juoksen puolimaratonin ennätysajassa. Pääsen juoksijan euforiseen imuun. Sää on mitä mahtavin, alkulenkki pientä tihkusadetta ja sen jälkeen vain peruskoleaa pilvisyyttä. Vauhti kestää koko lenkin, loppuaika 2 tuntia 12 minuuttia ja 1 sekunti. Uusi ennätys.

Heikki Silvennoisen kirja luettu. Silvennoinen tähdentää hienosti kirjan lopussa, kuinka tärkeää on keskittyä hetkeen. Hän pohtii ajan kulumista, että mitä kaikkea on tullutkaan elämän aikana tehtyä. Jotenkin jopa pelottavaa, että 70-vuotias Silvennoinen sanoo melkein kuin oma isäni ennen kuolemaansa, että aika on kuin ohikiitävä juna tai jotain sinne päin. Isäni kirjoitti paljon ajasta hienoin kielikuvin, mm. ”ajallinen elämä on kuin tuulen henkäys.”. Näin se on.

Henkäys. Sekunti. Olen tässä. Vielä hengissä.

Rajuilma

Ukkostaa. Sataa niin paljon, että kadut tulvii ja kaupat menevät kiinni. On ollut jotenkin outo viikko muutenkin, jotain uhkaa koululla eilen. Pojankin koulussa oltiin lukittuna luokkahuoneisiin, ihan varmuuden vuoksi.

Horisontti välkkyy jo kolmatta tuntia. On täysin säkkipimeää, mutta muutaman sekunnin välein koko taivaan kannen täyttää valoisuus. Hämmentävän näköistä. En muista tällaista ukonilmaa olleen hetkeen. Ilmatieteenlaitoksen mukaan myrsky kestää vielä kolmeen.

Pelastuslaitos tiedotti perantaina iltayhdeksän aikaan, että viimeisen kahden tunnin aikana se on saanut yli 30 tehtävää, joissa mukana on automaattihälytyksiä. Lisäksi puita on kaatunut teille ja salamat ovat sytyttäneet muutamia maastopaloja.

Iltakuuden jälkeen Ylöjärven keskustassa Mikkolantiellä olevaan seurakunnan nuorisotilaan tulvi sisään vettä, jonka pelastuslaitos imuroi pois.

Noin tunnin kuluttua puolikahdeksan aikoihin Karhessa Kaarlahdentiellä salaman isku sytytti varastorakennuksen. Tulipalo uhkasi levitä lähellä olevaan asuinrakennukseen, mutta pelastuslaitos sai rajattua palon.

Pidän sateesta ja ukkosesta. Se rauhoittaa jostain syystä. Tulee turvallinen olo, kun saa olla suojassa ja on katto pään päällä. Se on hassua, kun esimerkiksi lapsia monesti pelottaa ukonilma. Kuulemma pelottaa, että salama iskee päähän. Hämmentävä, mutta luonnollinen reaktio.

Tänään on ensimmäistä kertaa varmaan koko elokuussa toiveikas olo. Tuntuu, että asiat vihdoin menevät eteenpäin. En kuitenkaan pysty luottamaan liikaa tunteisiini, sillä olen pettynyt niin monta kertaa. En halua pudota liian korkealta. Siksi pieni varaus tälle. Otan tämän tähän hetkeen, mutta katsotaan miltä käytäntö näyttää.

Olen taas tarkoituksella kryptinen. Kaikkia asioita en pysty tarkemmin avamamaan julkisessa päiväkirjassa.

Epätoivoa näkyvissä

Tämäkään päivä ei mairittele. Elämä on paussilla. Selviytymistä. Taas masentaa. Yritän pitää kaikkea kasassa.

Huomenna koulupalaveri. Toivottavasti kuulemme ratkaisuja. En jaksa tätä enää.

Vähillä unilla

Miten on vasta tiistai? Tuntuu vähintään torstailta. Repaleinen etäily jatkuu. Vähillä yöunilla jälleen, koska uni tulee silmään vasta kahden jälkeen ja kahdeksalta on Manuun liittyvä NEPSY-haastattelu.

Väsymys on harmillinen, kun kaikki ärsyttää ja harmittaa. Illan päälle lähden väkisin lenkille. Vauhti ok, syke myös, mutta hengitys kusee. Kylki kramppaa ja pistää kymmenen kilometrin jälkeen, joten päätän, että saa piisata.

Mukavaa, kun tulee syksy. En malta odottaa, että tämä painajaismainen vuosi päättyy.

1 2 3 7

Kirjoitukset kalenterissa

elokuu 2024
ma ti ke to pe la su
 1234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728293031