”Täytyy vain uskoa, että päivä päivältä asiat muuttuvat paremmaksi”, totean psykoterapeutilleni. Aihepiiri on jälleen laaja ja asioiden käsittely jää jälleen kesken. Elämässäni on useampi asia, joiden pitäisi muovautua uomiinsa, jotta voisin olla ahdistumatta liikaa. Näiden lisäksi on ehkä eniten tänä keväänä uuteen rikkaruohoonsa puhjennut sosiaalinen ahdistus, joka estää kivojen asioiden tekemistä. En esimerkiksi muista milloin viimeksi olisin käynyt rokkikeikalla. Kesällä voisi mennä katsomaan jotain hevimusiikkia.

Työpäivä on hyvä. Mukavaa olla rauhassa omassa huoneessa. Pariin kertaan käyn yläkerrassa auttelemassa. Ehdin tekemään paljon, ja vähän enemmän.

Työpäivän jälkeen pojan ja vaimon kanssa jäätelölle. Poika kertoo pitävänsä avaruudesta ja planeetoista. Isin poika.

Ehkä tämä tästä. Ehkä tämä tosiaan tästä.