Voi juku mikä keskiviikko. Herään palvelinhälytykseen kahdeksalta, joka on kuitenkin aiheeton. Olen unohtanut merkitä huoltokatkon, joten hälytys tulee läpi. Hieman harmittaa unien jääminen kesken. Loikoilen vielä hieman.

Työpäivä menee tehokkaasti palavereissa. Mutta wörttiä settiä. Työpäivä on syytäkin pitää tehokkaana, sillä 16:45 on määrä lähteä katsomaan Teatteri Tottin Frans -näytelmää vaimon kanssa. Tulee kerrankin ns. ”hard stoppi”, eli lentävä lähtö töistä vapaalle. Hyvä niin, koska minulla tuppaavat työpäivät venymään.

Päätähtenä jokseekin tuttu kaveri Aki. Reilu tunti menee näytelmää seuratessa nopeasti. Uskomattoman upea näytelmä. En ole järin teatteri-ihmisiä, mutta täytyy sanoa että tässä on yksi heittämällä parhaita näytelmiä, joita olen nähnyt. Eläytyminen ja tunnelma on käsinkosketeltavaa. Itkettää. Naurattaa.

Esityksen jälkeen ehdimme moikata näyttelijät ja pääsemme yhteiskuvaankin. Kehun Akia hienosta näyttelytyöstä, mutta se on vähättelyä, sillä näytelmä oli todella upea. Toivon Akille kaikkea hyvää. Kuulemma lähtee Ranskaan esiintymään. Tämä pitää nähdä kyllä muuallakin. Hieno biografia Frans Lejonin elämästä.

Ilta kuluu lasten kanssa. Istun vielä tietokonelle testaamaan Beeperin bridge-manageria. Onnistun kuin onnistunkin jokseekin helposti saamaan IRCin mukaan Beeperiin. Olen myös iloinen, kun tajuan heisenbridgen lähdekoodia lukemalla miten muille asetetaan profiilikuvat. Lopputulos on maaginen.

Taphtumarikas keskiviikko. Fiilis toistaiseksi mainio. Pian pitää päästä nukkumaan, ettei lähde homma ihan kiepille…