Unta ehkä noin kolme tuntia. Veera lähtee aamulla Tampereelle yhdistyshommiin, joten saatan sokean junaan vähän kuuden jälkeen. Silmät eivät meinaa aueta millään, joten taaperran kotiin jatkamaan unia.

Yhdeltätoista ylös. Unta ehkä noin kuusi tuntia yhteensä. Älysormus sanoo, että tänään ei kannata rehkiä liikaa. Vaikka aurinko paistaa kivasti koko päivän, päätän, että en näillä energioilla lähde juoksemaan pitkää lenkkiä. Ehkä sunnuntaina, jos silloinkaan. Nyt on varmaan ihan hyvä relata. Ei kukaan tule sanomaan minulle, että ”Rolle, nyt lenkille”. Tämä pitäisi aina muistaa. Olen itse itseni pahin vihollinen.

Heviä ja koodaamista. Batterya, kahvia. Kohtalaisen hyvä fiilis. Lapsetkin voivat hyvin, tai siltä ainakin vaikuttaa.

Jostain syystä olen viime aikoina innostunut lentoturma-analyysien katsomisesta, niitä on YouTube pullollaan. Ahdistusaspektistaan huolimatta katson näitä aina lisää ja lisää. Hämmentävää.