Minun on vaikea sietää keskeneräisyyttä. Siksi tänään teen töitä 9-21. Tai en oikeastaan siksi, vaan koska en osaa lopettaa. En oikein tiedä mikä minua vaivaa. Vapaa-aikaa jää liian vähän. Tämä on ikuinen, sama tarina.

Kun työ ei tunnu työltä ja sitä tekee mielellään, tähän se kai johtaa. Muut ympärilläni sanovat, että pitää olla muutakin. Tiedän sen, mutta mitä muka?

Suurin ongelma on, että arvioin päivän työmäärän alakanttiin. Huomenna voisi heti aamusta perata kalenterin niin, että otan listalta valmiiksi puolet pois. Jos maltan. Niin. Niinpä.