Tänään ahdistusviisari on heilunut eri suuntiin. Ahdistusta tuottaa jo pelkästään harmaa, sateen ja loskan sekainen sää. Aamukahvihetki on mukavan leppoisa, vaikka keskustelunaiheet menevätkin välillä syvään päätyyn. En vain pääse eksistentiaalikriiseistäni eroon kovin helposti. Usein toivon, että olisin tyhmempi, jotta ei tarvitsisi ajatella niin paljon ja tämä siis lausuttuna siten, että kuulostan mahdollisimman vähän ylimieliseltä.

Minulla oli vielä aamusella järkevämpää sanottavaa, mutta nyt kaikki on kadonnut päästä. Yritän vältellä uhkakuvia kaoottisesta maanantaista.

Lähikauppaan on tullut Lykken kahvia. Happiness-kahvi kuulostaa hyvältä.