Vaikea maanantai. En ole vieläkään oikein herännyt tähän päivään ja kello on kohta kahdeksan… aamulla ei meinaa päästä ylös sängystä, ei sitten millään, vaikka takana on keskimääräistä parempi kuuden tunnin yöunien yö. En malta odottaa uuden sängyn saapumista.

Mitenhän sitä malttaisi olla joskus tekemättä ihan kaikkea saman päivän aikana?

Vanha ahdistus on tullut takaisin. Mutta ehkä se on tämä väsymys.