Unta rapiat yhdeksän tuntia. Tekee hyvää. Ulkona on sadepäivä ja säätiedotus sanoo, että vesisade ei lakkaa koko päivänä. Katson ulos ja arvioin tilannetta. Näyttää kylmältä ja tuuliselta, mutta ei näytä satavan mitenkään liikaa. Ehdin jo päättää, että en lähde juoksemaan, mutta aamiaisen jälkeen muutan mieleni. Lenkkilokiin tallentuu seuravaa:

Ei ollut YHTÄÄN intoa lähteä sateeseen, mutta sen verran ikävä polulle, että halusin mennä. Orastava päänsärky lähtiessä, mutta epäilen sen olleen kofeiinipäänsärkyä, kun en ole juonut kahvia tänään. BOOM-shotti naamariin ja matkaan. Alku hölkällä, helvetin kylmä ja paska sää, mutta voi pojat kun riemastutti päästä metsään. Kunto rapautunut kun viikkoja ollut ilman säännöllisiä lenkkejä. Kova halu olisi ottaa taas 4-7 kertaa viikossa tahti kuten aiemmin. Minulle toimii paremmin monta kertaa viikossa lyhyet ja kerran viikossa pitkis, kerran kuussa 20km tai enemmän. Hyvä että nyt lähdin, olisi harmittanut jälkeenpäin jos olisi skipannut. Mitä tästä opimme: Aina kannattaa lähteä. Onneksi satoi vain ripeksien, hyvä katsoa aina ikkunasta ennen lähtöä. Kylmyys yllätti, mutta 2km jälkeen ei enää hupparilla paleltanut. Hyvä lenkki!

Orastava päänsärky vaivannut koko päivän, mutta iltapäivällä Maxalt ja Ibuprofein tepsivät. Ihan hyvät Overwatchitkin, vaikka oma tiimi enemmän tai vähemmän humalassa.

Mukava päivä. Fiilis on kohtuu hyvä, vaikka olo jotenkin turta. Ehkä tämä viimeaikojen työmyllerrys, elämän vauhti ja ajatusten paljous vähän väsyttää. Tänään ollut taas kuolemanpelkoa ilmassa, liikaa toksisia someja (Bluesky ja X). Pitää unfollowata ja blokata taas ahkerammin. Tai jättää algoritmisomet kokonaan ja keskittyä terveellisempään.