Nukun huonosti, mutta se ei pilaa fiilistä. Päätän, että enpäs syökään aamupalaa, vaan vien vaimon kahvilaan. Lähdemme Espresso Houseen ja tilaan tuplamokkalatten ja mustikkapiirakan, vaimolle Rocky Road -leivos ja mokkalatte kauramaidolla. Höpöttelemme niitä näitä, ajantaju tuntuu katoavan. Kahvilasta kävelylle satamaan. Istahdamme paattien vierustalle juttelemaan lisää. Aika on menettänyt merkityksensä ja ahdistus loistaa poissaolollaan.
Matkalla tulee mieleen, että minähän olen laittanut uimahousut jalkaan, koska pyykinpesuaineen loppumisen vuoksi on jäänyt ylimääräinen alushousupari pesemättä. Päätän kokeilla uimista. Uin parisataa metriä, vaimo istuu rannalla odottamassa. Vesi tuntuu alkuun kylmältä, mutta parin uintilenkin jälkeen lämpimältä.
Oikein mukava päivä tänään. Tässähän alkaa olla kohta kesälomafiilis. Mutta lusitaan vielä ensi viikko.
Tekoäly musiikin kuuntelun apuna
Kyllä tuntuu hurjalta, mihin kaikkeen tekoäly pystyy vuonna 2023 ja mihin kaikkeen se tulee pystymään tulevina vuosina. Olen innoissani, en peloissani. En pelännyt tietokoneiden, puhelinten tai maksutapojenkaan kehittymistä, miksi pelkäisin tätäkään.
Kuuntelen juuri ”kuplivaa” musiikkia, nimittäin löysin Plexampin Sonic Sage OpenAI-toiminnallisuuden, eli musiikkiohjelmalle voi kertoa minkätyyppistä haluaa kuunnella ja se rakentaa soittolistan tekoälyn avulla. Mieletöntä.
Perjantaipäivän päätteeksi ikävästi jouduin pökertymään. Herätessäni tulee mieleen Gandhin lainaus:
Each night, when I go to sleep, I die. And the next morning, when I wake up, I am reborn.
― Mahatma Gandhi
Yöllä herään useampaan otteeseen. Ensin kahden aikaan katutasolle pysäköi jonkin sortin festaribussi, josta soi Hanoi Rocksin Up Around The Bend täysiä kadulle. Elämänmakuista meininkiä. Käyn juomassa ja virkistyn, enkä oikein saa enää unta kunnolla. Sitten havahdun uudelleen neljän aikaan, kun poika kysyy puhelinaikaa. Luulee, että on aamu, patistan takaisin nukkumaan.
Yhdeksän maissa virkoan sitten lopulta, noin 10 tuntia ja 15 minuuttia katkonaista unta takana. Unen syvyys: Huono. Withings sanoo, että syvää unta 2 tuntia ja 16 minuuttia, REM-unta 1 tunti ja 15 minuuttia, kevyttä unta jopa 6 tuntia, 44 minuuttia eli 66% yöstä perus pyörimistä. Ei jatkoon. Olo siihen nähden on yllättävän virkeä.
Toinen kuppi kahvia menossa, lauantaipäivä, sää seesteisen pilvinen. Hiostavan kuuma on, eikä Jyväskylässä ole vielä satanut kertaakaan. Taitavat pilvet väistellä tätä kaupunkia. Toivoisin ihan kunnon myräkkää ja sadetta, joka kestäisi pidempään kuin kymmenen minuuttia.
Tänään taidan täydennellä taulukkolaskentaa, roikkua somessa ja olla miettimättä mitään turhaa.
Juhannus
17km juoksulenkki
Pizza
Mansikoita
Netflix
Ahdistus
Sauna
Päivän päättää jäätävä migreenikohtaus. Aika moni listan kohdista varmaankin edesauttanut asiaa… öitä.
Väsynyt, mutta onnellinen
Herään kahdeksalta, ei puhettakaan, että yhtään aikaisemmin. Aamulenkit ovat nyt jääneet, ei vaan pysty. Mieluummin nukun sen pari tuntia. Pakko ottaa aamun päästä, jos illan päästä ei uni tule silmään ajoissa.
En ehdi syömään aamupalaa, koska mieli tekee Espresso Housen mokkalattea. Neljällä shotilla espressoa tähän väsymystilaan.
Jotenkin kohtuullisen rankka terapiasessio tänään. Traumojen läpikäyntiä. En tiedä. Tuntuu, että puhun taas mitä sylki suuhun tuo. Kai se on tarkoituskin.
Nyt on ihme sattumuksia ympärillä. Työkaverilla irtoaa autosta osa ja toisella jotain muuta. Tullessani terapiasta, Veeralla poksahtaa silmälaseista linssi irti. Ei muuta kuin optikolle viittomakielen tulkin rooliin. Huvittaa nämä sattumukset, ei sentään isompaa.
Juuri kun olen lopettelemassa, töissä sattuu isomman luokan digitaalinen tulipalo. Saan tilanteen ratkaistua vajaassa tunnissa. Eipä onnistunut töistä lähteminen ennen neljää. Mutta 16:40 tuntuu sekin aikaiselta.
Illalla teen työhön liittyvää laskentataulukkoa, koska en keksi muutakaan. On tämä vaan niin mukavaa. Olen sairas yksilö, minkäs sille mahtaa. Pe-su teen kyllä ihan jotain muuta, lupaan.
Päivän kruunaa tämä:
Mukavaa juhannusta!
Ylipitkiä työpäiviä
Ja taas on päivä enimmäkseen takanapäin. Palaverit ohi viiden aikaan, jonka jälkeen ”katsonpas sähköpostit ja aspatiketit”. Kolme tuntia myöhemmin…
Pitäisi opetella lopettamaan ajoissa.
Huomenna tavoite on lähteä viimeistään neljältä juhannuksenviettoon. Saa nähdä onnistuuko.
