Viikonlopun koodiprojekti on tullut päätökseen. Nyt on Mastodonissa ketjutukset.
Päivä on ollut upean aurinkoinen. Kelataanpas aamuun.
Herään kahdeksan aikoihin. Herätys tapahtuu hämmentävän luonnollisesti, ehkä väsymys on vihdoin väistymässä. Suihkun kautta tietokoneelle, koska olen koko yön nähnyt unta Reactista ja tiedän kuinka ratkaisen ketjutusongelman. Lähden heti kokeilemaan samalla mutustaen aamupalaa.
Aamukahvi kylmenee ja koodini on valmis. Äänestämään on tarkoitus lähteä heti tämän jälkeen, mutta homma venyy, kun on pakko viimeistellä. Olemme kuitenkin yhden jälkeen jo ulkona. Kirkkopuistossa mummeli on kaatunut peilijäähän. Näyttää pahalta. Apuna onneksi on isompi kourallinen ihmisiä, jotka ovat tilanneet ambulanssin, joten jatkamme matkaa. Kiinnitän erityistä huolellisuutta sokean vaimoni ohjaamiseen, emme halua kaatua.
Äänestyspaikalla on paljon ihmisiä, mutta ei jonoksi asti. Ovella neuvova ihminen on pulassa, kun kerron vaimoni olevan kuurosokea. Kuvailutulkkaan äänestyspömpeleiden sijainnit ja Veera menee urheana itse loosteriin. Käyn itsekin pudottamassa lapun uurnaan ja sitten lähdemme seuraavaan kohteeseen, eli vaalikahville Espresso Houseen.
Kahvit juotuamme käymme kaupassa, haemme ResQ-klubista ylijäämäsusheja halvalla ja palaamme kotiin. Lotta on tällä välin lähtenyt pelaamaan Dungeons and Dragonsia kavereidensa luokse.
Loppuillan kelpaa seurailla telkkaria ja seurata Mastodonin #vaalit2023 hashtagia, joka on yllättävän aktiivinen. Vähän olisi tarkoitus pelaillakin. Toivottavasti vihervasemmisto saa hallituksesta enemmän paikkoja, natsit ja juustohöylät vähemmän.