Aurinko laskee Harjun taakse. Päivä on ollut mukava, vaikkakin tunteiltaan vaihteleva. Palaan ajatuksissani aamuun.

En pidä matkustelusta, oli sitten kyse ulkomaan tai sisä-Suomen reissusta. Tänään on kuitenkin Veeran syntymäpäivä ja päätämme lähteä heti aamusta Tampereelle. Olen nukkunut tavanomaisen kehnosti. Unenlaatu on viime aikoina ollut erittäin heikkoa. Syytän ahdistustani.

Kahvia, ulkona syömistä, shoppailua. Mokkamestareiden kahvikupillinen on liikaa ja meinaan saada paniikkikohtauksen. Valtavat paikat täynnä ihmisiä, 253mg kofeiinia verenkierrossa ja matkustelu yhteensä aiheuttavat sen, että ahdistus kohoaa huippuunsa. Saan itseni kuitenkin rauhoitettua, en halua pilata vaimon syntymäpäivää.

Rahaa kuluu, mutta en jaksa välittää nyt siitä. Ostan heräteostoksena musiikkiliikkeestä Lotalle huuliharpun. Hänellä on melkein kaikki soittimet, mutta tämä puuttuu. Päivä kääntyy iltaan ja löydämme lapsille mukavia tuliaisia. Kotiinvietäväksi on pelikaupan pehmoleluja, herkkuja, vaikka mitä. Kun saavumme kotiin, lapset ovat iloisia. Vähän kuin joulu olisi.

Kiitos äiti kun kävit katsomassa lapsia. Kuulemma Teeleidissä oli kivaa. Pojalla oli vähän tylsää, mutta minttusuklaakakku oli hyvää.

Nyt on väsynyt olo. Ehkä ensi yönä unikin maittaa.