En keksi mistä kirjoitan, joten laitan ChatGPT:lle kysymyksen: Mistä kirjoittaisin tänään?

Voit kirjoittaa lähes mistä tahansa aiheesta, joka kiinnostaa sinua tai joka on ajankohtainen. Tässä muutama idea:

1. Uutisaiheista: Onko jotain ajankohtaista tapahtumaa, josta haluaisit kirjoittaa? Voit esimerkiksi kirjoittaa poliittisista tapahtumista, talouden tilanteesta tai kulttuuriuutisista.
2. Oma elämä: Voit kirjoittaa omista kokemuksistasi tai ajatuksistasi. Tämä voi olla hyvä tapa käsitellä omia tunteita ja ajatuksia.
3. Harrastuksista: Kirjoita harrastuksestasi, jonka parissa vietät paljon aikaa. Voit jakaa kokemuksiasi ja antaa vinkkejä muille saman harrastuksen parissa toimiville.
4. Kulttuurista: Kirjoita kulttuurista, josta pidät. Voit esimerkiksi kertoa suosikkielokuvistasi tai -kirjoista, musiikkityyleistä tai taidenäyttelyistä, joissa olet käynyt.
5. Terveys ja hyvinvointi: Kirjoita terveydestä ja hyvinvoinnista. Voit esimerkiksi antaa vinkkejä terveelliseen elämäntapaan tai kirjoittaa mielenterveydestä.

Toivottavasti näistä ideoista oli apua!

Ihan hyviä ideoita, joten kirjoitanpa nyt erikseen jokaisesta kohdasta.

Uutisaiheet

Kannanottoja uutisiin en ole jaksanut hetkeen kirjoitella ihan siitä syystä, että en juuri lue uutisia. Uutiset saavat minut herkästi ahdistumaan negatiivisuudellaan. Politiikkaa seuraan hyvin vähän. Aion silti äänestää

Oma elämä

Sitähän tämä pitkälti on ollut. Tuntuu vaan, että jutut kiertävät kehää. Aina se samainen aamulenkki, työjuttuja, tietokoneella säätämistä, lasten kanssa touhuilua. Ei oikein lisäarvoa. Toisaalta, tämä lokikirja on itseäni ja reflektointia varten, se jäi tekoälylle kertomatta.

Harrastukset

Mitä ne on? Työn osalta ehkä koodaaminen lasketaan sellaiseksi. Yrittäminen on oikeastaan isompi ja tärkeämpi juttu kuin mikään harrastus. Sitä teen henkeen ja vereen.

”Oikeiksi” harrastuksiksi voisi ehkä laskea kohdallani ainakin seuraavat:

• Tietokoneet
• Koodaaminen
• Kirjojen lukeminen
• Lenkkeily
• Kirjoittaminen: Tämä jota luet, kirjaideat, leffa-arviot
• Musiikki kaikissa sen muodoissa: Kuunteleminen, säveltäminen, soittaminen
• Pelaaminen. Lähinnä Overwatch, joskus harvemmin retropelit.
• Elokuvat

Olisi kiva harrastaa jotain muutakin joskus. Harrastukseni ovat pitkälti sellaisia, joita teen itsekseni. Joskus tuli pelattua salibandya ja käytyä lumilautailemassa. Nykyään en harrasta enää juuri mitään ihmeellistä.

Kulttuuri

En oikein innostu enää livekeikoista, enkä käy taidenäyttelyissä. Elokuvia katson paljon ja kirjoitan niistä arvioita. Mutta siinäpä se. Kulttuurista ei enää innosta kirjoittaa laajemmalla skaalalla.

Terveys ja hyvinvointi

Minusta ei koskaan tule mitään fitness-bloggaria tai bodaajaa. Aiheesta mielenterveys olen kirjoittanut paljonkin. Lokikirjan puolelle näitä juttuja päätyy vähemmän. Välillä mukaan mahtuu myös synkkyyttä, mutta ei siitä sen enempää.

Perään kysyn toisen kysymyksen: Miksi edes kirjoittaa julkista päiväkirjaa?

Tähän ChatGPT vastaa:

Julkinen päiväkirja tai blogi voi olla monelle hyödyllinen tapa ilmaista itseään ja jakaa ajatuksiaan muiden kanssa. Tässä muutama syy, miksi kirjoittaa julkista päiväkirjaa:

1. Itseilmaisu: Kirjoittaminen voi olla hyvä tapa ilmaista omia ajatuksia ja tunteita. Julkisesti kirjoittaminen voi myös rohkaista avoimuuteen ja rehellisyyteen omien ajatusten ja tunteiden jakamisessa.
2. Muille hyödyllistä: Blogi tai päiväkirja voi tarjota lukijoille hyödyllistä tietoa tai jakaa omaa kokemusta jonkin tietyn aiheen parissa. Esimerkiksi terveys- ja hyvinvointiblogit voivat tarjota vinkkejä terveelliseen elämäntapaan tai mielenterveysblogit voivat tarjota vertaistukea.
3. Oppiminen: Kirjoittaminen voi auttaa oppimaan uutta ja kehittymään kirjoittajana. Julkisen päiväkirjan pitäminen voi myös rohkaista kriittiseen ajatteluun ja uusien ideoiden keksimiseen.
4. Muistojen tallentaminen: Blogi tai päiväkirja voi toimia hyvänä muistojen tallentamisen välineenä. Kun kirjoitat julkisesti, voit myös jakaa muistojasi ja kokemuksiasi muiden kanssa.
5. Verkostoituminen: Blogi tai päiväkirja voi auttaa verkostoitumaan muiden samanmielisten ihmisten kanssa. Kirjoittamalla julkisesti voit löytää uusia ystäviä tai työmahdollisuuksia.

Kaiken kaikkiaan julkisen päiväkirjan pitäminen voi olla hyödyllistä monella tapaa. Se voi auttaa ilmaisemaan itseään, auttaa muita ja tarjota mahdollisuuden oppia ja kasvaa kirjoittajana.

Ihan hyviä pointteja. Itselleni päivittäisestä kirjoittamisesta on ollut paljonkin hyötyä. Olen yleisesti ottaen voinut paremmin. Erityisesti kiitollisuuspäiväkirja on ollut merkittävässä roolissa. Muistini on parantunut myös huomattavasti.

Ehkä kauimpana tekoälyn listaamista syistä ovat verkostoituminen tai vertaistuki. Ei nykyään blogit enää ole mikään juttu. Tuskin näitäkään oikeasti kukaan lukee. Tästä syystä kirjoitankin pitkälti itseäni varten. Minulla ei ole mitään syytä lukita tekstejäni, kun olen kirjoittanut julkisesti vuodesta 1998.

PS. Tässä tiivistettynä aamuni:

Olen tuijottanut tyhjää näyttöä jo kymmenen minuuttia. Ei oikein irtoa ajatuksia.

Ahdistuksen taso on huomattava. Jotenkin mietin liikaa ensi viikkoa, kun en kuitenkaan osaa lomailla. Ehkä myös rouvan Helsingin reissu hieman mietityttää. On niin arjesta poikkeava viikko tiedossa kaikin puolin, mutta sellainen varmaan loman idea kuuluukin olla.

Tulee mieleen syksy, jolloin oli vastaava lomapätkä. Jollain tietyllä tavalla asiat toistavat itseään.

Olen tunnetusti huono lomailemaan, kun ajatukset ajautuvat kuin varkain työasioihin. Mutta nyt lupaan yrittää.

Pitkät unet, 15K lenkki, siipiä lounaaksi, chillailua… teen iltapäivällä hieman laskutusta myös turvatakseni tulevaa lomaviikkoa. Tuntia pidempään en kuitenkaan jaksa näpyttää.

Melko seesteinen, kevätaurinkoinen talvipäivä.

Tänään ei ole tämän kummempaa asiaa. Ei aina tarvitse ollakaan.

Herään perjantaihin, väsymys keskitasoa. Skippaan tarkoituksella perjantailenkin. Sama kuin viime perjantaina. Päivittäinen lenkkeilyrutiinini kesti parisen kuukautta, nyt on alkanut rakoilemaan. No, viisi kertaa viikossa on vielä ihan hyvä tahti.

Koko päivä on täynnä palavereja. Loma alkaisi tämän työpäivän jälkeen, joten on jäätävä hoitamaan työjuttuja vielä perjantai-illaksi. Työt venähtävät perinteisesti ja pistän toimiston ovet säppiin vasta iltayhdeksältä.

On tämä kahjoa. Hemmetin hauskaa, mutta kahjoa. Luettuani Profit First -kirjan hiljattain, mietin että pakkohan tästä on jotain kouriintuntuvaakin jossain vaiheessa saada. Mielenkiintoinen ajatus, että se ei olisikaan tulot – menot = profit, vaan tulot – profit = menot. No, näitä ja muita asioita ehtii vielä pohtia myöhemminkin. Kunhan ei liian myöhään, ennen kuin potkaisen tyhjää. Nyt menee lujaa. Taotaan tästä ensin kunnolla kannattavaa.

Tänään tehtävälistalla on ollut vakuutusasioista myyntiin ja aina HR-asioihin. Koodia en ehdi juuri kirjoittaa ja ihan hyväkin niin. Muutamia pikkujuttuja teen silti aina kun se on järkevää. Ja stackin kehitys edelleen on se lempijuttu, josta pidän kiinni.

Ahdistuksen taso vakio. En tiedä mistä johtuu. Kaiken pitäisi olla hyvin. Perus mentaalinen epätasapaino iskee viimeistään silloin kun pääsen istahtamaan alas. Jonkin verran häiritsee, että tuli talvilomalle buukattua pari työhommaa. Mutta lusitaan nyt. Ei ole isoja juttuja. Ke-su pääsen lomailemaan jokseekin häiriöttömästi. Ihan hyvä näin.

Nyt loppuu pikkuhiljaa ajatus. Jotain elämää mullistavampaakin minulla olisi ollut, mutta aivoissa pätkii liikaa. Onhan perjantai jo pitkällä.

Karkkipussi kouraan ja telkkari auki. Aion katsoa avaruussarjaa, kunnes silmät painuvat väkisin kiinni…

Hyvä päivä tänään. Lenkki sujuu, aurinko paistaa, työt sujuu. Ihan hullu tahti nyt päällä. Hommat mieluisia. Kaikki tuntuu toimivan.

Ahdistus silti lymyilee taustalla. Miksi? 🤷‍♂️ Terapiaa ei tänään ole, koska terapeutti on lomalla. Ensi viikolla terapia on, vaikka minä lomailen.

Aivossa ei liiku nyt mitään. Seuraavaksi Mandalorian ja/tai elokuva. Kyllä elämästä onnen hetkiäkin löytyy.

All you need are these: certainty of judgment in the present moment; action for the common good in the present moment; and an attitude of gratitude in the present moment for anything that comes your way.

Kyllä Aurelius tiesi jo muutama tuhat vuotta sitten.