Unta alla viisi tuntia, kaksikymmentä viisi minuuttia. Melkein sama määrä kuin edeltävänä yönä. Valvon liian myöhään lomalla, kun en saa unen päästä kiinni ajoissa, vaikka väsyttäisikin. En osaa nukkua yksin. Aamulla on silti herättävä laittamaan lapset kouluun.

Lotta on toista päivää flunssassa kotona. Se siitä omasta rauhasta. Vähän hermostunkin, mutta puhumme sitten asiat läpi ja saadaan tilanne tasattua.

Terapiassa puhun hukassa olevasta lomaidentiteetistäni ja loman aikaisesta ahdistuksesta. Kotiin tultuani jatkan koodaamista.

Päivä hurahtaa iltaan. Pelaan muutaman pelin Overwatchia. Ei oikein lähde.

Ihan ihme päivä tänäänkin. Terapeuttini sanoo, että pitäisi opetella laiskottelemaan. En osaa. Haluaisin osata. Ehkä huomenna en tee mitään.

En malta odottaa, että Veera tulee kotiin. Tämä koti ei ole koti ilman häntä.