Tänään on vaikea keskittyä mihinkään hyvään. Nukun liian pitkään. Unelle on toisaalta selkeä tarve, mutta 10 tuntia ja 8 minuuttia on liikaa. Tästä syystä myös aamupala venähtää ja olo on ponneton. Yritän pitää mielialaa yllä tekemällä kivoja asioita, mutta tänään on tarkoitus koodatakin, muutakin kuin omia juttuja.

Omat koodailut vievät voiton ja sen tuloksena syntyy lista suomalaisista Mastodon-käyttäjistä. Saan pari tuntia koodattua myös sitä mitä pitikin. Tässä välissä Veera ja lapset käyvät pihalla, ilmeisesti Coca Colan joulurekkaa katsomassa ja muuta sellaista.

Unohdan lounaan. Päivällinenkin venyy. Huomaan, että en ole syönyt aamupalan jälkeen mitään. Tunnelma kiristyy, lapset kitisevät ja kaikilla on huono mieliala. Tuntuu, että negatiivinen synnyttää vain lisää negatiivista. Lopulta minullakin menee hermo. Ei tästä taida tulla tänään enää mitään. Miksi edes koodaan, kun se aiheuttaa vain lisää kireyttä? Sain hommat aluilleen, mutta ei lähtenyt niin hyvin lentoon kuin olisin toivonut. Pitää osata irrottaa ote silloin kun se ei pysy kiinni.

Huomaan, että syömättömyys, ylimääräinen häly ja muiden mieliala vaikuttavat aika radikaalisti omaan fiilikseeni. Vaikka kuinka yritän torjua triggerit ja pysyä rauhallisena, ei sitä loputtomiin jaksa. Lopetin mielialasovelluksen käytön joitakin päiviä sitten, kävi jotenkin liian työlääksi päivittää. Unohdin pitää sitä ajan tasalla, eikä se tarjonnut enää tarpeeksi. En minä halua nähdä käppyröitä, jotka toistavat itseään. Jos edelleen käyttäisin sitä vieläkin, ahdistus olisi varmaan tapissa tämän lauantai-illan osalta.

Mitä tästä opimme: Nuku normaaleja määriä, syö säännöllisesti, älä koodaa väkisin.

Nyt niitä siipiä naamaan kuin olisi jo.