En saa silmiä auki. Aivan kuin olisin elänyt tämän päivän ennenkin. Skippaan aamulenkin ja taaperran toimistolle.
Löydän TickTickin, sovelluksen, jonka hylkäsin viisi vuotta sitten ”halpana Todoist-kopiona”. Sovellushan on paljon parempi kuin mikään mitä olen aikaisemmin kokeillut! Mikä parasta, tässä tehtävälistassa on paljon ihania statseja, joita voin jakaa täällä lokikirjassa. Bloggausta varmaan pukkaa jossain vaiheessa.
Tehokas päivä kaikin puolin. Saan Mastodon-oppaallekin jatkoa.
Maanantai. Aamulenkillä on pimeää kuin mörön takamuksessa. Laitan randomilla pyörimään äänikirjan nimeltä Vihdoinkin maanantai. Se ei helpota oloani.
Työn määrän paljous realisoituu viikkosuunnitelmaa tehdessä. Nyt taitaa ensimmäistä kertaa stressata ihan kunnolla tänä syksynä. Laitan kuulokkeet päähän ja alan tehdä tehtäviä yksi kerrallaan. Ärsyttää, kun Akiflowssa ei ole vieläkään alatehtävä-ominaisuutta. Se on silti parasta, mitä tällä hetkellä markkinoilta löytyy. Olen kokeillut kaikki läpi. On pakko sietää epätäydellisyyttä.
Ei auta ulista. Tämä on vain pintaraapaisu. Nyt on olo kuin kapteeni Haddockilla. ”Huh, mikä viikko!”. Tintti vastaa: ”Rolle, nyt on maanantai.”
Istun kylpytakki päällä. Olen juuri tullut saunasta. Instrumentaalinen jazz soi taustalla. Kaupungin valot näkyvät seitsemännestä kerroksesta. Autoja kulkee vain hiljakseltaan. Rento fiilis. On reflektoinnin aika.
Sunnuntait pyrin ottamaan rentoilun kannalta. Tänään ei toteutunut kävelylenkkikään, joten nukuin pitkään. Päivä on kulunut lähinnä Mastodonissa ja sarjoja katsellen. Lapset muistivat isäänsä korteilla ja teoksilla. Tilasimme myös isänpäivän kunniaksi sushia.
Mastodon-opas jäi vielä kesken. Siitä tulee massiivinen.
Kiva päivä. Huomenna takaisin työmaalle.
Tänään en aio reflektoida sen kummemmin, joten tässä päivän agenda:
Kävelen Jyväskylän öistä katua. Neonvalot heijastuvat tien pintaa vasten. Takana on mukava ilta. Muut jäävät vielä riekkumaan, mutta vanhalta on nyt energiat vähissä. On tullut nukuttua vähän tällä viikolla. Aivan liian vähän.
Ajatukseni palaavat kuluneeseen päivään. Miten kello on taas näin paljon?
Tenderloin-pihviä ravintolassa. En muista milloin viimeksi olen syönyt yhtä huolella valmistettua kuollutta eläintä.
Jyväskylän yöelämä selvinpäin perjantai-iltana ei ole ollenkaan hassumpaa, kun seura on hyvää. DeLorean on erinomainen cocktail-paikka. Dragstereista valmistetun kirpeän drinkin saa alkoholittomana. Siis aivan todella hyvää. Jäisimme pidempäänkin, mutta paikka alkaa täyttyä. Keskusteleminen ei onnistu kunnolla edes huutamalla.
Red Neckissä ei ole juomavalikoimaa. Alkaa Jaffa ja vesi kyllästyttämään. Väsymys painaa, joten toivotan kaikille viikonloput ja jatkan matkaa.
Sellainen päivä se. Ihan mukavaa. Mutta kyllä nyt hiljaisuus vie voiton. Korvissa soi.
← uudempia 1 2 3 4 5 6 vanhempia →