”Kiva tietää näin kolmelta aamuyöstä”, totean herätessäni kolmen aikaan yöllä. Varmuuskopiointijärjestelmän bugi hälyttää automaattisella puhelulla. Olisin mieluummin nukkunut, mutta avaan Termuxin ja hoidan homman.

Suljen silmät. Avaan silmät. Tai siltä se ainakin tuntuu. Kuin välissä ei olisi kulkenut aika ollenkaan. Väsyttää kahta kauheammin.

Palaveri. Töitä. Koodikatselmointi. Päässä jyskyttää huonot yöunet ja väsymys. Päätän silti lähteä suoraan töistä talvitakkiostoksille. Siinäpä asia, jota olen lykännyt aivan liian pitkään. Alkaa tulla jo kylmä.

Oma takkini löytyy kolmannesta kaupasta. Tyylikäs Jack & Jonesin villakangastakki. Rouvan takkia saa etsiä pidempään. Pelkkää liukasta ja kallista vanutakkia. Ihmeellinen trendi nykyään tuo jätesäkkiin pukeutuminen. Lopulta takki löytyy vaimollekin. Upea Maroonin värinen laskettelutakki.

Olen kotona vasta yhdeksän aikoihin. Kaupassa on mennyt yli neljä tuntia. En meinaa pysyä hereillä. Tilaamme McDonald’sista nugetteja. Jostain syystä katson vielä telkkaria, vaikka silmät lupsattavat…

Onneksi on viikonloppu…