Viimeinen lomaviikko pärähtää käyntiin. Herään kerrankin puoli yhdeksältä, mutta väsymys on valtava. Palloilen hereillä ehkä vartin ja sitten päätän ottaa ”pienet tirsat”. Suljen silmät. Avaan silmät. Kello on yksitoista. Perhana sentään.

Jotenkin pitkään ja paljon nukkuessa tuntuu, että päivä on jo ohi. Eihän se sitä tietenkään tarkoita. Vedän proteiinipirtelön naamaan ja lähden juoksemaan. Matkaa kertyy kuusi ja puoli kilometriä. Aurinkoista ja tukalaa. Takaisin tullessani olen yltä päältä märkä hiestä.

Sisälämpötila 26.02 °C.

Päivän tehtävät tehty. Lenkki check, lukuhetki check. Kello on 15:56. Taidan juoda kahvia ja pelata Overwatchia.